O2TNR

Oi kuule liian laiha rakkaani, niin kuin kitaraani soitan kylkiluitasi.

2012-01-30T21:44:00.000+02:00

Mun pienenpienellä tietokonetasolla köllöttää pieni valkoinen laatikko. Siinä on mun elämäni ensimmäiset vähän laadukkaammat vesivärit. Siveltimet on sentään vielä tuiki tavallista ponin karvaa ja vesi lilluu niinkin erikoisessa kupissa kuin muropaketin mukana tulleessa Nesquik mukissa. Vesivärien lisäksi nappasin mukaan paketillisen grafiittikyniä, joihin rakastuin jo yläasteella. Viime aikoina piirtäminen ja sen tuoma flow on ollut mulle lähes elinehto, hetki irti arjesta. On vain minä, kaartelevat viivat ja värit.

Mä lasken päiviä viikonloppuun. Perjantaina mä huokaisen helpotuksesta ja otan suunnan Varkauteen, jossa mua odottaa perhe, kolme mäyräkoiraa ja vaka vanha Papu. Meinaan raahata pikkusiskon kanssani lenkille ja leipoa jotain hyvää. Ennen lähtöä käydään Kaitsun kanssa yhdessä salilla. Rakastuin viime kerralla crosstraineriin. Pitää varmaan ostaa jäsenyys, että voidaan vielä tapailla.

Lankesin muuten maksettuun Spotify-tiliin. Onko tämä paha?

They drink and eat all kinds of weird shit just because they like the packaging.

2012-01-25T21:14:00.000+02:00

Tänään ei ollut yhtään kylmä, vaikka lähdin kouluun sukkahousuissa ja hameessa. Tarkenin paremmin kuin farkuissa. Sitten kotona mä istuin hyvän tovin koneella suunnittelemassa ulkoasua ruokalistoihin, jotka tulee meidän luokan järjestämään cocktailtilaisuuteen (tai bankettiin mikälie). Sain ehkä vähän inspistä tulevaan ulkoasuun. Mietin myös, että pitäisiköhän mun kuvittaa ja jakaa teille meidän itseironiseen nörttibaariin suunniteltu drinkkilista, josta mä olen edelleen kovin ylpeä.

Huomenna pitää olla ihan ylitötsinä valkoisessa kauluspaidassa leikkimässä tarjoilijaa, mutta silti mä piirrän tänään ja sotken käteni tussiin. Onpahan astetta värikkäämpi tarjoilija.

Ehkä ois helpompaa olla, jos ajatukset ei ois hirmumyrskyjä, vaan tähdenlentoja.

2012-01-19T01:22:00.000+02:00

Arvatkaa kuka vääntää univammoissaan blogimerkintää keskellä yötä? No minäpä tietenkin.

Tulin esittelemään viimeisimmät ostokset, jotka mun on pitänyt tyrkätä tänne blogiin jo aikoja sitten, mutta se on vähän jäänyt, koska musta on ollut kiinnostavampaa nukkua mitä älyttömimpinä kellonaikoina. (Nuku öisin about 4 tuntia heikkoa unta, koomaa läpi koulupäivän, nuku parin tunnin päiväunet, syö, yritä käydä yöunille, mutta herää viim. klo 23 ja valvo taas helvetin myöhään.)

Kaukolaukaisin on tosi kiva juttu, kun pääsee perseilemään kameran edessä oikein urakalla. Kuvassa näkyvä hame on syksyn aarrelöytö H&M:ltä, mutta se ei ole näkynyt täällä blogin puolella kuin vilaukselta tässä postauksessa. Nyt sitä ei ole tullut pidettyä niin paljon, mutta syksyllä se oli jatkuvasti päällä. Tyhmä talvi ja tyhmä kylmyys!

Pahoittelen rumaa sensuuria, mutta pärställe eksynyt duckface oli sitäkin rumempi.

Gina Tricotin kallohuivi oli rakkautta ensisilmäyksellä. Vaikka tuntuu, että ketjuliikkeet aiheuttaa pääasiassa nenän nyrpistelyä varsinkin täällä blogien puolella, niin mä puolestani löydän itseni usein kuolaamasta Gina Tricotin valikoimaa ja varsinkin koruja. Pihin opiskelijan kukkaro tykkää ketjuliikkeiden huokeista hinnoista, vaikka laatu ei aina merkkituotteiden rinnalle yletäkään.

Mulla on tästä sormuksesta jo krominvärinen versio, mutta tuo mattamusta on kuulunut haaveisiin sitäkin pidempään. Bongasin tuon jo aikaisemmin Ginalta, mutta jätin ostamatta. Nyt siitä oli enää tuo yksi kappale jäljellä, joten ajattelin antaa sille kodin.

Mä olen himoinnut viimeaikoina riikinkukon sulalla varustettua korua ja kuin tilauksesta sellainen löytyi Ginan alennuksesta. Viimeinen kappale tämäkin ja niiiin ihana. Taustalla näkyy punainen löllöneulepaita, joka on osa Nora vieroittuu mustasta-projektia. Samaan projektiin kuuluu myös beiget pöksyt, jollaiset taitaa muuten olla Vilullakin. ~~Perkele, nyt sitten ollaan housusamixii...~~ Housujen löytämisestä mä olen tosi iloinen, sillä mä raivasin koko syksyn kauppoja ja yritin löytää täydellisesti istuvia beigejä housuja tuloksetta. Nuo istuu hyvin ja näyttää kivalta, ainoastaa lahkeet kaipaa lyhennystä.

Henkkamaukalta lähti tänään tilaukseen eräs todella söpö mekko, joka toivon mukaan sopii mulle ja päätyy mun kasvavan mekkokokoelman jatkeeksi. Seuraavana pitäisikin löytää täydellisesti istuvat chinot, mikä lienee täysi mahdottomuus mun lyhyellä ja pyöreällä kehonrakenteella.

Tää on alkemiaa.

2012-01-16T03:02:00.000+02:00

Mokkis kysyi multa yksi päivä viime vuoden lopulla, että onko mulla pidennykset. Vastasin niin kuin asia on: "Ei ole." Onhan tämä reuhka kasvanut ihan kiitettävästi tässä vuosien mittaan. Kasvakoon vaan lisää, mä haluan yhtä pitkän tukan kuin joskus ala-asteella.

Huomenna heitän teitä uudella postauksella. Saatanpa ottaa kuviakin, kun tuo kaukolaukaisinkin saapui uuteen kotiinsa.

Karsee ämmä-haaste.

2012-01-12T03:20:00.001+02:00

Pikkusisko nakitti mut joku aika sitten ihan kettuillakseen tekemään tällaisen tyttöystävähaasteen, joten ollaanpa nyt sitten kerrankin kiva isosisko ja tehdää niin kuin kirppu käskee.

Haastehan menee seuraavasti:

Kerro viisi faktaa itsestäsi, millainen tyttöystävä olet. Laita haaste eteenpäin vähintään kolmelle ihmiselle.

Kolme onnekasta nakkiorjaa ovat rakas aivomieheni Vilu, vaimoni Mokkis ja ylisöpöihana Elise, olleepi hyvät!

Sitten siirtykäämme minuun ja viiteen faktaan.

1. Mä en jaksa nipottaa turhista asioista. (Huom! Paskainen tiskipöytä ja likaiset vaatteet pitkin kämppää ei ole turhia asioita!)

Multa ei vaan irtoa ymmärrystä sille, millaista draamaa jotkut saa aikaan vessan ylös jätetystä istuinrenkaasta, väärinpäin olevasta vessapaperirullasta tai miehen pukeutumistyylistä/ruokailutottumuksista. Naiset hyvät, meillä on kädet, joilla laskea se istuinrengas alas samalla tavalla kuin arvon herrasmiehet joutuu sen meidän jäljiltä nostamaan ja sen vessapaperirullankin voi kääntää ilman, että siitä tarvitsee julistaa kolmatta maailmansotaa. Myöskään siinä, että autossa kuunnellaan vain ja ainoastaan Cannibal Corpsea ja Machinae Supremacya ei ole aineksia tahtojen taistoon. Tuntien pelaaminen ei ole mulle ongelma, vaan lähinnä siunaus, koska mikään ei ole mukavampaa kuin raivata dungeoneja läpi yhteistuumin tunti tolkulla.

2. Mä osaan olla myös rasittava.

...Vaikka en haluaisikaan. Onneksi Kaitsulla riittää ymmärrystä, ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä, katsoa mun angstailua, maanista siivoamista ja vaivautuneita kauppareissuja ilman totaalista pimahtamista.

3. Mulla on halipula 24/7.

Kaitsu on mun henk.koht. kiipeilypuu ja sen syliin on kiva könytä aina, kun mieli tekee. Toivottavasti se ei pahastu kaikista niistä pusuista, joita mä sille jakelen.

4. En oikein piittaa julkisista hellyydenosoituksista.

Kaikki tietää miten kiusallista se on, kun vieressä seisova pariskunta on päättänyt syödä toistensa naamat. Musta jo sellainen ~~ällö~~ ylisöpö pusuttelu on kiusallista katsottavaa. Siksipä kädestä pitäminen on ihan riittävää hellyydenosoitusta julkisilla paikoilla.

5. Mä en osaa olla mustasukkainen.

Sanokaa sinisilmäiseksi, mutta mä en ole koskaan ollut, enkä toivottavasti tule olemaankaan. Mä luotan Kaitsuun täysin ja tiedän, ettei se antaisi mulle pienintäkään syytä olla mustis.

Ollaanpas me söpö pariskunta. ♥

Minä matkaa teen ja haen kuumailmapallollani sinua.

2012-01-10T21:03:00.001+02:00

Jalusta hommattu, mutta kaukolaukaisin on vielä matkalla. Pari testikuvaa löllöilyvaatteissa ja uusimmassa takissa. Cybershopista lähti tulemaan pari purkkia punaista väriä tähän jo kulahtaneeseen tukkaan.

Mitä teille kuuluu? :)

2012, ole mulle hyvä.

2011-12-31T20:07:00.002+02:00

Mä vietän uudenvuoden töissä. Mua ei haittaa, että mä valmistaudun töihin samalla kun muut valmistautuvat siirtymään täpötäysiin baareihin. Raketit ei jaksa kiinnostaa, ne lähinnä ärsyttää.

Vuosi 2011 ei ole ollut mulle kovin hyvä. Taitaapa olla niin, että tämä vuosi, josta on vielä jokunen tunti jäljellä, on ollut surkein vuosi pitkiin aikoihin. Keväällä mä aloin kärsiä pahemmasta ahdistuksesta kuin koskaan aiemmin. Jatkuvan stressin takia ahdistus on vain pahentunut ja saanut ihan uusia piirteitä.

Vuoden 2011 aikana mun ystävyyssuhteet tuntuu ottaneen osumaa ihan huomaamatta, mä olen kuullut mitä uskomattomampia asioita ihmiseltä, jota mä en enää tunne lainkaan, mä olen ollut loputtoman pettynyt itseeni, olen viettänyt elämäni kaameimman kesän ja mun on ollut yhä vain vaikeampi olla.

Tämä vuosi on tehnyt musta ihmisriippuvaisen paniikkipallon, joka ei voi olla useampaa tuntia yksin ilman ahdistumista. Käsittämättömät uniongelmat ei helpota oloa yhtään, vaan kaikki paisuu järkyttäviin mittasuhteisiin.

Vaikka mä olenkin vedellyt tämän vuoden aika paljolti pohjamudissa, on mulla ollut aihetta hymyynkin. Helmikuussa me muutettiin Kaitsun kanssa yhteen ja syyskuussa vietettiin ensimmäistä vuosipäivää. Tässä vuoden loppupuolella mä olen viimeinkin perillä siitä, mitä mä haluan tehdä elämälläni. Mä olen kasvanut henkisesti todella paljon ja loppuvuodesta tapahtuneet asiat ovat vetäneet mua ja mun perhettä lähemmäs.

Vuosi 2011 on tuonut myös pari pudotettua kiloa ja mä mahdun mun entisiin lempifarkkuihin ilman, että mikään puristaa.

Vuodelta 2012 mä odotan enemmän hymyä, vähemmän pettymyksiä. Pidän peukkuja pystyssä, että mun toiveeni alanvaihdosta toteutuu ja mä pääsen opiskelemaan alaa, joka on oikeasti mieleen. Muutama pudotettu kilo lisää ei myöskään olisi mitenkään paha juttu. Mä haluan omaksua rennomman asenteen elämään, sillä tämä nykyinen tyyli stressata ja ahdistua mitä älyttömimmistä asioista ei ole hyväksi. Ehkä mä pystyn tarttumaan itseäni niskasta ja toteamaan rohkeasti, että mä kelpaan.

Hyvää ja parempaa uuttavuotta kaikille teille lukijoille ja kiitos, että olette jaksaneet seurata mun aivo-oksentelua tämänkin vuoden! ♥

Inspiration #36122139

2011-12-28T00:50:00.004+02:00

Uusi tukka, uusi vuosi, uusi (ja vaikea) vaihe elämässä. Käsidesistä on tullut taas tärkeä esine ja lasken taas ihan liikaa. (Tässäkin postauksessa on tietty kaava)

Kysymyspostaus on nyt jäissä, sitä ei ole järkeä tehdä, jos kommentteja ei tule paljon ollenkaan. Tässä kaukolaukaisinta, kamerajalustaa ja palkkaa odotellessa. Putoaisipa joulukilot äkkiä.

1 2 3

4 5 6

7 8 9

Love is atrocious. Humans are atrocious.

2011-12-17T19:59:00.000+02:00

Varkaus ja hermoloma. Paitsi että tämä visiitti on kaukana hermolomasta, kun koulutehtävät ja tenttiviikko painaa vielä harteilla. Vielä maanantai ja tiistai ja sitten mä olen vapaa. ♥ Käytiin pikkusiskon kanssa tarkistamassa Varkauden lukuisten vaatekauppojen ...köhköhsarkasmiaköhköh... tarjonta ja tarttuhan tuolta jotain mukaan.

Alla oleva laukku lähti vartalovoiteen lisäksi saman tien kotiin, sillä mun nykyinen laukku alkaa näyttää siltä, että sille täytyy alkaa varailla paikkaa laukkujen taivaasta. Sex Pistolsin kangaskassikaan ei ihan kaikkiin tilaisuuksiin istu, joten edustuslaukku oli enemmän kuin kaivattu. Pikkusisko osti samaisen laukun mustana, joten nyt ollaan sitten laukkusamiksia ja voidaan vaihdella laukkuja, jos jompikumpi kyllästyy omaansa.

Käytiin myös Marimekon myymälässä ostamassa yksi uupuvista joululahjoista. Näyttää hyvältä, kolme lahjoista ostettu, kuusi jäljellä!

Rolle halusi ihan välttämättä osallistua mun kuvaussessioihin.

Lopuksi biisi, joka on jo postattu tänne, mutta postaan uudelleen, kun se tuntuu täsmäävän tämän hetkisen elämän kanssa niin hyvin.

Tablo feat. Jinsil -- Bad

Kysymyksiä saa edelleen heitellä tuota kysymyspostausta varten! Aion muistuttaa tästä niin pitkään, että heräilette vähän ja heitätte kommenttia. Thanks! :)

Won't let this city destroy us.

2011-12-15T14:14:00.000+02:00

Pari hassua kännykkäkuvaa, jotka on tullut napattua kivat vaatteet-päivinä. Tenttiviikko tappaa mut ja mun tekisi mieli piirtää ihmisiä kaasunaamareissa tentteihin lukemisen sijaan.

Sain jouluksi vapaata töistä eli saan ladata akut oikein kunnolla. Tuli tarpeeseen, todellakin.

Muistakaa ihmiset heittää kysymyksiä tuota kysymyspostausta varten! Aihe on vapaa ja kysymyksen voi jättää joko TÄNNE tai FORMSPRINGIIN.

Ilman teidän kysymyksiä ei kysymyspostausta voida toteuttaa lainkaan! (...duh.) Rohkeasti vain kyselemään, ketään en syö. :---)

Ask me stuff & new layout.

2011-12-06T23:30:00.001+02:00

Otin ja väkersin uuden leiskan luovuuspuuskassani. Luovuus my ass... Kyllästyin katselemaan omaa pärstääni bannerissa, joten kaivelin yhden vanhan, jostain kuvastosta leikatuilla kukkasilla varustetun banneripohjan esiin ja sain tuon kuvatuksen aikaan parilla ihanalla texture-paketilla. Toivottavasti tykkäätte tästä uudesta ilmeestä. Musta tämä on ihan mukiinmenevä.

kuva: we♥it

Mutta uusi leiska on vain toinen pääpointti tässä postauksessa. Sen lisäksi, että kauhistutin teitä uudella leiskalla, mä ajattelin nakittaa teidät pommittamaan mua kysymyksillä! Edellisestä kysymyspostauksesta onkin jo reilu vuosi aikaa.

Rasittakaapa siis aivosolujanne ja laittakaa kysymyksiä tulemaan. Samat säännöt kuin viimeksikin, kysymyksiä saa esittää niin monta kuin haluaa ja aihe on vapaa, mutta suosittelen pysymään hyvän maun rajoissa, jos ei halaja pisteliään sarkastista vastausta kysymykseensä.

Kysymyksen voi jättää joko tähän postaukseen tai formspringiin. Lukijamäärä on tuplaantunut edellisestä kerrasta, mutta tuplaantuuko kysymysmäärä?

Elämä on puoliks typerii unelmii, puoliks harmaata vastuuta, tilastolukemii.

2011-12-06T03:13:00.001+02:00

Long time no see. Mitä kaikille kuuluu? Täällä on yksi nolostunut blogaaja, joka pahoittelee hiljaisuuttaan. Ehkä mä olen vaan niin laiska, ehkä en. Oli miten oli, tässä teille postaus ja osoitus siitä, että mä en ole vieläkään luovuttanut blogaamisen suhteen.

Alla oleva kuva kertonee mikä on tällä hetkellä hyvin ajankohtaista mun elämässä. 1.12. Kaitsu ja mä hyvästeltiin Petosen h00dzit ja siirrettiin päämajamme Puijonlaaksoon huomattavasti rauhallisempaan taloyhtiöön. Meinaan oikeasti, muuttopäivän iltana mä istuin sohvalla ja kuuntelin sitä hiljaisuutta, joka meidän kämpässä vallitsee. Hei hei Petonen, ei tuu ikävä!

Muutto kävi yllättävän nopeasti, kun saatiin isi, pikkusisko ja pikkusiskon poikaystävä avuksi. Sillä aikaa, kun Kaitsu ja mä oltiin noutamassa meidän komeeta, punasta sohvaa Annikalta, oli mun rakas työkaverini Sanni pamahtanut naapurista kantamaan Kaitsun ja mun kamoja uuteen kämppään. :) Edelleen valtavan iso kiitos Sanskulle tästä ylläristä. ♥

Keskiviikkona olisi tiedossa meidän luokan pikkujoulut Introssa. Oh man, sitä ruoan ja mässäilyn määrää, joka silloin on edessä. Takalisto sen kun leviää nomnomnom. ♥

Mä nyt aion olla taas raa'asti rehellinen ja tunnustaa, että mulla ei ole aavistustakaan millaista tämä päivitystiheys tulee olemaan tässä lähitulevaisuudessa. Mun unirytmi on sekaisin. Jos mä en valvo yön pikkutunneille tuntematta tippaakaan uneliaisuutta (kuten nyt), mä nukun levottomasti ja herään yleensä kello neljän aikoihin aamuyöstä siihen, että mua ahdistaa enkä saa unta ennen kuin mä olen käynyt tuulettumassa parvekkeella, juomassa vettä ja istumassa sohvalla ainakin puolen tunnin verran. Surkeat unenlahjat ei ole ainoa asia, joka syö mun motivaatiota päivittää, vaan mun elämä henkilökohtaisella sektorilla ei ole ihan niin kohdallaan kuin sen pitäisi/se voisi olla. Kaipa tämä tästä paranee, mutta tällä hetkellä mulle on tärkeämpää keskittää kaikki motivaatio kouluun, töihin ja ihmissuhteiden ylläpitämiseen. Parempi kirjoittaa tänne silloin, kun on oikeasti muutakin sanottavaa kuin kirota sitä maiharia, joka monottaa otsalohkoon.

Uskonpa, että on mukavampaa lukea blogia, jonka postaukset sisältää muutakin kuin negailua negailun perään, eiks nih? :)

Mutta hei, arvatkaas ketä mä käyn morjenstaa huomenna? No tuota kuvassa napittavaa söpöläistä! Kaverin nimi on Otto ja se on meidän mummon mäykkyvauva. Pussaan sen pilalle ja otan kotiin Kuopioon, vaikka mummo kuinka vastustelisi! ♥

P.S. Kokis Zero alkaa maistua tiskirätiltä.

Minä täällä hei.

2011-11-11T23:27:00.001+02:00

Muistatteko enää?

Mä olen tällä hetkellä porukoiden luona Varkaudessa. Viikonlopun mittainen pakomatka koululta ja töiltä tekee hyvää mun mielenterveydelle. Tänne tullessa mulla oli niin hyvä olo, että mä olisin voinut ruveta itkemään, kun kodin tuoksu leijui nenään ja vastassa oli kolme mäyräkoiraa, joilla kaikilla oli ollut selkeästi kova ikävä. Nyt saatte läjän huonolaatuisia webbikuvia, koska ei huvita kaivaa kunnon kameraa esille.

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin mä olen ollut järjettömän uuvuksissa koko syksyn ja olen edelleen. Stressi painaa päälle ja pahimpina päivinä tuntuu, että motivaatiota ei löydy edes siihen, että saisi hinattua paksun perseensä ylös punkasta kouluun. Stressi ja väsymys puskee mulla esiin tietynlaisena torikammona ja lisääntyneenä neuroottisuutena. Siis kyllä, luette blogia, jonka omistaja vihaa busseja, liian lähelle tunkevia puolituttuja (ei, rakas mikäsunniminytolikaan, mä en halua halata, vaikka oltiinkin samassa koulussa) ja tunnilta myöhästymistä, koska kaikki tuijottaa, kun sä hiivit ovesta sisään ja pahoittelet myöhästymistäsi. Juuri tämän absurdiakin absurdimman kammoni takia Dirujen keikka oli mulle riemuvoitto. Olin ihan varma, että keikka jää mun osalta kesken ja löydän itseni ulkoa vollottamasta räkä valuen, koska porukkaa on niin paljon ja ilma on niin huonoa jajaja...

Tällaisina aikoina mä kiitän onneani siitä, että mulla on Kaitsu, joka ymmärtää sataprosenttisesti mun ahdistuksen ja osaa olla sekopäisen naisensa tukena, kun se sitä tarvitsee. Harvinaista herkkua tämä tällainen, ainakin mun elämässä.

Ja sitten mua vaivaa ikävä. Mulla on järkyttävä, korjaan, saatanallinen ikävä kaikkia. Miten mä haluaisinkaan viikon tai pari ihan vain perhettä ja ystäviä varten. Onneksi mulla on oma ratsuväkeni täällä Kuopiossa. (Retardex ja loput rämäpäät, teitä en vaihtaisi edes kuormalliseen kultaa. Mega-Nora kuittaa. ♥)

Siinä teille ehkä avoimin merkintä, jonka tulen teille koskaan kirjoittamaan ja päädyn varmaan poistamaan tämän katumuspäissäni vielä jossain vaiheessa. Hirvittävää negatiivisuutta ja angstia, mutta päätin olla rehellinen ja kertoa suoraan, että missä mättää. Voin kuulla, miten lukijamäärä putoaa kolisten. Ihan sama. :)

Jos nyt jotain positiivista tähän übermasennushaistaperseahdistus-postaukseen, niin meillä on tiedossa muutto! Oi kyllä, Kaitsu ja minä jätetään Petosen h00dzit taaksemme ja muutetaan sinne, missä kaikki asuu eli Puijonlaaksoon. Tätä on odotettu. Hyvästi öiset poliisivierailut ja 24/7 bilettävät piripäänaapurit, tervetuloa snadisti isompi kämppä ja (toivottavasti) hiljaisempi asuinympäristö!

Ensi kerralla mä lupaan palata positiivisemmissa merkeissä ja esitellä kaikkea uutta shaibaa, johon on tullut tässä pitkän hiljaisuuden aikana törsättyä.

Even the brutal eyes fall asleep on those warm arms.

2011-10-29T01:13:00.004+03:00

Sitä vaan, että mä olen elossa ja yritän repiä aikaa blogin päivittämiseen jahka saan tämän kämpän siivottua. Kuunnelkaa sillä aikaa kahta naurettavan hyvää (vahinko) biisilöydöstä.

I hate everything, except bunnies.

2011-09-22T19:46:00.001+03:00

Henkkamaukan paketti tuli jo aikoja sitten ja mä olen nautiskellut sen tuomasta materialismihumalasta. Syksy ja kamalat kelit toi mukanaan (syys)masennuksen, jota mä olen purkanut mm. laiminlyömällä siivoamista.

Enihööz, H&M:ltä tuli tilattua tuossa joku aika sitten mekko, perusflanu, sukkahousuja ja kengät. Flanusta ja kengistä mä olisin ottanut kuvia, jos mun kameran akku ei olisi sanonut "kiitos ja hyvästi" kesken kuvaushommien.

Tuollainen migreenikuosinen mekko sieltä paketista kuoriutui ja katsokaa, siinä on oranssia ja keltaista, kahta mun syvästi vihaamaa väriä! Mä yritän totuttaa itseäni värikkäisiin vaatteisiin, sillä tää mun garderoobini on väritykseltään synkkä kuin kissa paskalla. En kuitenkaan olisi ihan uskonut, että mun värikkyysprojektini kokee ehkä suurimman edistysaskeleensa keltaisen ja oranssin kautta.

Mekkoa kokeillessa oli upeaa huomata, että tuli tilattua myös ensimmäinen mekko, joka istuu mulle täydellisesti. Tällaisena vertikaalisesti rajoitteisena on lievästi rasittavaa ostaa vaatteita, koska siinä missä muilla olisi vyötärö, mulla on lantio ja siinä missä muilla on polvet, mulla on säärien puoliväli. Aina olisi varaa lyhentää.

Tämä mun vaatekaappini hame- ja mekkovalikoiman laajeneminen häkellyttää mua syvästi, sillä mä olen aina vannonut farkkujen nimeen. Nyt mä kytistän nettikauppoja ja eBayta ihanien hamosten ja mekkojen perässä. Luulin olevani ikuinen farkkukansalainen, mutta ilmeisesti mä alan siirtyä suosimaan tuota vilpoisaa tuulahdusta helmoissa. Tässä tämä taas nähtiin, entinen inhokki muuttui lemppariksi. Tervetuloa kohmeiset reidet ja virtsatietulehdus!

Tässä kaikki tällä erää. Me tehdään Kaitsun kanssa viikonloppuna reissu Varkauteen ja juhlitaan myös meidän vuosipäivää. Ehkä mulla onkin sitten seuraavassa postauksessa teille vähän kuvamateriaalia meistä ja tietty Varkaudessa odottelevista mäyräkoiravauvoista.

Dukkha.

2011-09-14T00:16:00.001+03:00

Herää väsyneenä, mene kouluun (ja käy töissä), tule kotiin, pelaa ja syö vähän, käy suihkussa ja painu nukkumaan. Toista seuraavana päivänä uudestaan.

Lienee sanomattakin selvää, että mun päivät on olleet aika yksitoikkoisia lukuunottamatta päivän reissua Varkauteen vanhempien luo osittain siinä toivossa, että rantapalloksi paisunut mäykkymamma pukertaisi vauvansa maailmaan mun visiitin aikana.

Ei se pukertanut, mutta ei se mitään. Tänään tuli viesti isiltä, että Beda oli synnyttänyt kaksi melko isokokoista urospentua. Tässä odotellaan seuraavaa reissua Varkauteen. ♥

Tänään mä kävin pari tuntia koulussa ja tein pikavuoron töissä. Kaupasta lähti mukaan omenapiirakkatarvikkeet ja vaniljakastiketta. Omppupiirakka makoilee nyt puoliksi syötynä jääkaapissa ja mulla on nassun edessä kaakaomuki. Kajareista soi The Curea ja Band of Horsesia. Väsyttää edelleen niin maan penteleesti ja aivot on jumissa, mutta pakko mun on tänne joskus kirjoittaa.

Asiasta kukkaruukkuun, mä tilasin pari kivaa juttua H&M:ltä. Paketissa on tulossa mm. kengät, jollaisia mä olen kaipaillut valikoimiini tietämättä, että mä omistan jo saman tyyliset, korolliset versiot. Nyt mun pitäisi vaan koota pari asukokonaisuutta, jotka sopii kys. kenkien kanssa.

Himottaisi kamalasti tilata lisää, varsinkin eBay, tuo halvan vaatetuksen ihmemaa houkuttaa mua ja kasvattaa mun materialistionnellisuus-välilehteä ihan liikaa. Mä tarvitsisin mm. uuden nahkatakin tuon nykyisen tilalle. Se kun alkaa näyttää juuri siltä, että sen kanssa on ryvetty villeimpinä vuosina vaikka missä ja kiroiltu kaverin tarjoaman olutsuihkun alla.

Piirustuspostaus on jälleen yhden askeleen lähempänä julkaisua. Mun skannerivanhus on viimeinkin saapunut Petosen h00deille ja on asennusta vaille käyttövalmis. Näyttää uhkaavasti siltä, että sen ohjelmisto ja ajurit pitää asentaa mun pärisevälle ex-läppärille, koska mun uusi läppäri ei sovi yhteen tuon kivikautisen skannerihökötyksen kanssa.

Jees, siinä se. Pahoittelen sekavaa ja väsynyttä tekstiä. Fiiliset on sekavat ja väsyneet täälläkin. Mä olen herännyt viimeisen viikon ajan lähes joka yö neljän kieppeillä istumaan sohvalla puolesta tunnista tuntiin. Unet on ahdistavia ja yöt on kuin jotain liskojen öitä, mutta pahimmat yökukkumiset selättää piirtämällä ja kuuntelemalla musiikkia.

Kuvat on muuten kaikki mun. Ei saa pölliä.

Inspiraatioita.

2011-09-01T21:04:00.000+03:00

Hyi. :(

Tänään on ollut vähän kummallinen päivä. Ei huvita kuvata tätä mun pärstävärkkiä, mutta huvittaa päivittää blogia. Kädet ja laukku tuoksuu suitsukkeelle. Pitäisi piirtää vielä vähäsen tänä iltana. Pahoittelen, jos nämä postaukset on vähän alakuloisen oloisia. Fiilikset on vähän maissa täällä päässä.

Ikävä.

2011-09-01T00:52:00.000+03:00

Tuskin kovin moni teistä lukijoista tietää, että mä olen soittanut joskus viulua. Mä aloitin viulutunnit ekaluokan syksyllä ja soitin koko ala-asteen ajan. Kuudennen luokan jäätyä jäi myös viulu, vaikka isi oli luvannut ostaa mulle oman viulun. Kiinnostus alkoi hiipua vitosluokan aikana eikä mua huvittanut yhtään opiskella syvästi inhoamaani musiikin teoriaa koulun ulkopuolella, mun vapaa-ajalla. Yläasteelle siirryttyä kyseinen aine olisi jatkunut musiikkiopiston puolella, kun se oli ala-asteella sisältynyt meidän musiikkiluokkalaisten lukujärjestykseen ja musiikin opetukseen. Porukat käskivät jatkaa vielä vuoden ja harkita tarkasti. Kuudennen luokan keväällä mä totesin, että haluan edelleen lopettaa viulun soiton.

kuvat: we♥it.com

Varmaan arvaatte, että tuo päätös on alkanut kaduttaa mua. Yläaste ja suurin osa lukiosta meni ajattelematta asiaa lainkaan. Mä en edes muistanut koko soitinta niihin aikoihin, vaikka porukoiden olohuoneessa seisovaa pianoa ja eräältä tutulta saatua akustista kitaraa mä soitin ajoittain melko ahkerastikin. Musiikkiluokan mä olin jättänyt seiskaluokan jälkeen, mutta laulaminen ja soittaminen on pysynyt aina mukana.

Lukion loppupuolella mä muistin taas viulun. Mieltä kaiveli pieni katumus ja oli ihan mieliteko soittaa ihan vaan vähäsen. Siihen aikaan se pieni katumuksen tunne hävisi aika nopeasti ja unohtui, mutta nyt viimeisen vuoden aikana mä olen kaivannut viulua ihan hirveästi.

Kuten piirtämisenkin kanssa kävi, pianon ja kitaran soittaminen siirtyi syrjään, kun vastaan tuli kausia, jolloin elämä monotti otsalohkoon ja mä uin enemmän stressissä kuin inspiraatiossa. Pianoa mä en ole soittanut kunnolla ainakaan kahteen vuoteen ja kitara alkoi palailla käteen viime syksynä kolmen vuoden tauon jälkeen. Kumpaakaan soitinta mä en tunne osaavani soittaa enää yhtään. Mä olen onnellisesti unohtanut kaiken opettelemani, mutta viulu on eri asia. Jos mä saisin viulun käteen, mä kyllä osaisin pienen tapailun jälkeen.

Siispä pitkällisen ikävöinnin ja tuskailun jälkeen mä tei päätöksen alkaa säästää viuluun. Nyt kun mulla on töitä koulun ohessa, mulla on jopa jotain, josta pistää syrjään sen verran, että mä voin ostaa jossain vaiheessa itselleni viulun ja tarvittavat tykötarpeet. Mitään antiikkista konserttiviulua mä en ole ostamassa, sellaista ei tarvitse huvikseen soitellessa. Musiikkiliikkeistä saa oppilasviuluja melko kivuttomaan hintaan ja taitojen lisäännyttyä (ja tulojen kasvettua) voi sitten investoida vähän parempaan soittimeen.

Nyt mua vaan harmittaa, miten tyhmä mä olin lopettaessani viulun soiton. Kuka tietää kuinka hyvin mä soittaisin nykyään, jos mä vain olisin jatkanut?

Loppuun hiton hyvä biisi, jolla ei ole mitään tekemistä itse postauksen kanssa, mutta kuitenkin...

Despite all my rage I am still just a rat in a cage.

2011-08-29T18:29:00.000+03:00

Viime viikko jäi taakse ja torstaista alkaen mä olen viettänyt aikani uudessa työpaikassa harjoittelijana säheltäen. Ei siis ole pahemmin houkuttanut istua koneen ääreen kirjoittamaan tai ottamaan kuvia, vaan slubailu ja piirtäminen on olleet niitä ykkösharrastuksia.

Viime tiistaina mä näin viimeinkin mun kaikkien aikojen lempibändin Dir en greyn. Kahdeksan vuoden odottelun ja nössöilyn jälkeen mä otin itseäni niskasta kiinni ja raahasin perseeni ja poikaystäväni (ja maailman paskimman navigaattorin) Helsinkiin. Keikka oli mahtava, vaikka mä ihastelinkin sitä salin takaosasta pysyen kaukana nyrkkiä pumppaavasta tukkamerestä. Kun äijät pisti Karasun aluilleen, iski se todellisuus, että jumalauta, tuolla on Diru ihka elävänä ja mä olen niiden keikalla. Lienee sanomattakin selvää, että kyseinen keikka oli paras keikka millä mä olen koskaan ollut. Tultiin Kaitsun kanssa siihen tulokseen, että Dir en grey on mahtava livenä, ehkä jopa parempi kuin levyllä. Suurin hypetys on jo jäänyt taakse, mutta matkalla mun tädin kämpille, mä hehkutin kokemusta epäuskoisena. Kuvamateriaalia ja muita aarteita mulla ei keikalta lähtenyt mukaan, mutta en mä muuta tarvitsekaan kuin muiston hyvästä keikasta ja siitä, miten mä voitin pelkoni. :)

Ja muuten, pahoittelut niille, jotka todistivat mun pienimuotoista paniikki/itkukohtausta Nosturin pihassa. Nolotti vollottaa siinä kaikkien nähden, mutta kun ei sille voinut mitään.

Ai ku kiva duckface, persele.

Asiasta kukkaruukkuun... Kuten kuvasta näkyy, mun tukka on nykyään tylsän ruskea. Ihan kiva väri joo, mutta mä uskon, että en katsele tätä pitkästyttävän tavallista moppia kovinkaan pitkään. Ei muuta sanottavaa. Tylsä tukka on tylsä.

Mä löysin joku aika sitten Cittarista lehden, joka meni mahtavuusasteikossa sen verran korkealle tasolle, että mä suunnittelin ostavani sen heti, kun rahallinen tilanne olisi vähän parempi. Kun mulla viimeinkin oli rahaa tuhlattavana, se perhana oli myyty loppuun, joten katkeria kyyneleitä itkien hylkäsin toiveet mehukkaista lukuhetkistä ranskalaisen Be Street-lehden parissa.

Mutta onneksi on Pitkälahden ABC, jonka lehtihyllystä mä bongasin Be Streetin pari päivää sitten. Lehti lähti mukaan saman tien ja kotona mä linnoittauduin nojatuoliin lukemaan joka ikisen jutun tarkasti läpi. Voi olla, että tätä lehteä tulee ostettua useampi numero lisää. Näin visuaalisesti kaunista ja sisällöllisesti upeaa lehteä mä en ole pitkään aikaan lukenut. Lisäksi mä voin harjoittaa mun ruostuneita ranskantaitoja tavaamalla ranskan kieliset tekstit läpi englannin kielisten sijaan.

Hyvin kiireellä ja sekavasti kirjoitettu postaus, tiedän. Mä lähden suunnistamaan kohti Kuopion keskustaa ja Freetimea, jossa mulla on sovittu treffit Kuopion siisteimpien tyyppien kanssa. See ya!

Änkytystä ja sekavaa sönkötystä.

2011-08-21T02:03:00.000+03:00

Video on pieni ja huonolaatuinen. Mä änkytän ja yritän höpöttää mahdollisimman nopeasti. Koettakaa saada selvää ja sorisorisori.

Ja ei, mä en tiedä mistä mä repäsin tuon kolmen sentin juurikasvun. Facepalmasin täysillä, kun katsoin videon YouTubeen lataamisen jälkeen. Lähes koko päälaen peittävä juurikasvu = hyvin kaukana kolmesta sentistä.

Madcook.

2011-08-19T22:05:00.001+03:00

Naisen paikkahan on tunnetusti keittiössä ja paikkani tietävänä naisena tulinkin jakamaan teille erään keiton reseptin.

Miksi, te kysytte. No siksi, että se keitto on ihan törkeän hyvää, ei maksa kovinkaan paljoa ja on helposti muunneltavissa oman maun mukaiseksi. Se myös näyttää melko epäilyttävältä, ellei jopa järkyttävältä. Meillä se tunnetaan tuttavallisesti räkäkeittona. (Tästä alkaa meikäläisen loistava ura bestseller-keittokirjailijana)

Mutta never fear, kyseessä ei ole mikään rahapulassa keksimäni sieraimista poimittuja saaliita hyödyntävä pöperöohje, ehei! Kiinalaisia ravintoloita suosivat ovat varmasti törmänneet tähän keittoon, varsinkin lounasaikaan. Ruokalistalta se löytyy vähän milloin minkäkin nimisenä, mutta yleisesti se tunnetaan nimellä egg drop soup. Sama keitto löytyy myös japanilaisten lautasilta nimellä tamago suupu.

Kiinalaisissa ravintoloissa käydessäni mä olen vannonut, että mä hommaan tuon perhanan reseptin käsiini, koska joka kerta mä lähes kermaan housuni nautiskellessani keittoa ehkä turhankin hitaasti. Nyt mä viimein päätin istua koneen ääreen tekemään pientä taustatutkimusta ja löysin ohjeen, joka riittää mun tarpeisiini.

Naiset ja herrat, olkaapa hyvät ja siirtykää ihastelemaan keittoainesten yhteiskuvaa ja siitä itse reseptiä.

Tähän keittoon tarvitset siis:

4½ dl kanalientä
½ tl inkivääritahnaa (voit korvata inkiväärijauheella)
½ tl soijaa
1 rkl maissitärkkelystä
1 kananmuna
½ tl sesamöljyä
lisäksi: herkkusieniä, bambunversoja, maissia, tuorekurkkua, kinkkua, kanaa, etc.

1. Aloitamme siis kiehauttamalla veden ja heittämällä liemikuution joukkoon. Jos sä olet keittelet kanaa tässä lähiaikoina, säästä hitto vie se liemi, koska siitä saa miljoona kertaa parempaa keittoa, jos olet maustanut liemen hyvin.

2. Liemikuution liuettua tökkää liemeen inkivääritahna ja soija. Allekirjoittanut itse rakastaa inkivääriä, joten tahnaa saattaa mennä vähän enemmän kuin se puolikas teelusikallinen....

3. Liuota maissitärkkelys tilkkaan vettä ja valuta se liemen joukkoon samalla sekoittaen. Anna kiehua hiljakseen hetki. Tässä vaiheessa olisi hyvä pistää hella pienelle teholle.

4. Vatkaa vähän kananmunaa niin, että keltuainen ja valkuainen miksautuu kivasti yhteen. Valuta kananmuna ohuena nauhana liemeen ja odota hetki, kunnes se kypsyy ja nousee pintaa kohti.

5. Sekoittele kananmunanauhat rikki ja heitä joukkoon haluamasi sattumat. Mä olen tähän mennessä laittanut joukkoon herkkusieniä, bambunversoja ja maissia, mutta valitkaa itse omanne. Kinkku toimii ihan sairaan hyvin ja tulisuutta saa, kun heittää mukaan ihan snadisti tabascoa tai chilikastiketta.

6. Anna kypsyä vielä pari minuuttia ja ääntä päin!

Lopullinen tuote näyttää karmivalta, mutta maistuu taivaalliselta.

Ainakin mun mielestä tämä sopii opiskelijabudjettiin hyvin, koska suurin osa aineksista on halpoja ja niitä löytyy melko usein meidän jokaisen kaapista. Eihän se inkivääritahna tai sesamöljy, joka oli muuten halvempaa kuin odotin, mitään tonnikalaa hintatasoltaan ole, mutta öljystä riittää pitkäksi aikaa ja sillä saa kivasti makua muihinkin ruokiin. Inkivääritahnakin on aika riittoisaa ja on aina korvattavissa halvemmalla inkiväärijauheella.

Lisäksi tämä on sellainen ruoka, johon voi improvisoida täytteet keittiön kaapeista niin kauan kun ainekset pohjaan löytyy. Keitto on kevyttä, mutta täyttävää ja siitä saa vieläkin täyttävämpää muuttelemalla hiukan sen sisältöä.

Joten kaikki kotikokit ja muut keittiöhirmut, suunta keittiöön päin! Kokeilemaan uskaltautuneet raportoikoot kokkauskokemuksensa mulle ja maailman parhaalle herkulle irvistelijät, nuo kiittämättömät paskiaiset, lähetetään Afrikkaan.

The blackest of rooms.

2011-08-13T00:01:00.000+03:00

Mun tili sai täytettä tänään, kun paljon odotettu palkka tuli viimeinkin. Pitkien yöunien jälkeen mä ja Kaitsu suunnistettiin keskustaan ansaitulle terapiashoppailureissulle eli toisin sanoen mä raahasin Kaitsua pitkin Suomalaista ja Henkkamaukkaa kaapien mukaan kaiken kaipaamani ja vähän enemmän.

Päivän saalis: ärjymörjy hamonen, läjä hippirannekkeita, unisiepparia muistuttava kaulakoru, piirustuslehtiö, kalenteri ja hyvä tekosyy valvomiselle sekä koulun laiminlyömiselle.

Ensimmäinen pysäkki oli Gigantti, josta kävin loottaamassa kauan kaivatun Wrath of the Lich Kingin. Voi kyllä, mä olen ollut juuri niin köyhä, ettei mulla ole ollut varaa edes yhteen kämäseen lisäriin. Enihööz, nyt Bitch Kingin saatuani mä pystyin viimein asentamaan Cataclysmin eli level 85 ja coolit hahmoluokat/rodut/ketä kiinnostaa täältä tullaan. Jälleen kerran mä voisin vilkutella hyvästiksi sosiaaliselle elämälleni.

Suomalaisesta mukaan läksi uusi piirustuslehtiö ja kalenteri, mutta tussit linearteja varten jäi ostamatta, koska mä olen perseestä ja mulla on huono muisti. Sellainen kierrelehtiö jäi myös kaivelemaan hampaankoloon, joten saa nähdä, että lähteekö moinen mukaan, kun käyn ostamassa unohtuneet tussit tässä joku päivä.

Pidettiin pieni välipysähdys kiinalaisessa ravintolassa ja löllyttiin Sokkarin kautta Henkkamaukalle, josta mä vihdoin ja viimein löysin sen tekonahka/vahattu twilli hamehässäkän. Mä olen itkenyt verisiä kyyneleitä kyseisen hameen vuoksi, koska mua ei kiinnostanut tippaakaan tilata sitä nettikaupasta enkä mä aikaisemmin löytänyt sitä Kuopion Henkkamaukalta. Hameen lisäksi ajattelin, että olisi hyvä sijoittaa hipihtäviin rannekoruihin ja unisiepparikaulakoruun, koruja kun ei koskaan voi olla liikaa. Siis ihan oikeasti ei voi.

Vielä pitäisi ostaa paita ja sukkahousut ja elämä olisi loistavaa taas hetken verran.

Paidoista puheen ollen mä olen kuolannut Ginasta ylläolevia paitoja, jotka natsaisivat kivasti uuden hameen lisäksi monen muunkin kaapin asukin kanssa. Nyt pitäisi vain päättää, että minkä paidan mä itselleni ostan, koska mitään ultimaalista törsäysryöppyä mä en halua aloittaa, vaikka normaalia rikkaampi olenkin. Keskimmäinen paita on vähän... krhm... huvittava hipsterikolmioineen, mutta ketäpä kiinnostaa, ainakin mun tilille ropisisi hipsteripojoja joka kerta, kun mut nähtäisiin mokoma paita päällä.
...Tai sitten mä vain ostan törkeän kalliin bändipaidan Dir en greyn keikalta.
...Tai sitten en, koska mun mielestä nykyiset kiertuepaidat eivät ole niin kamalan komeita. Sori jätkät.

Ja sitten yhdestä vaikeasta valinnasta toiseen. Mun tukan kohtalo on saanut mut kiristelemään hampaitani tässä viime aikoina, koska mä en osaa päättää, että mitä mä teen tälle reuhkalle, joka on päässyt haalistumaan ja kasvattamaan infer(a)naalisen juurikasvun niin, että mun tukka on tällä hetkellä kolmivärinen.

Yksi vaihtoehto on värjätä tämä jollain ilveellä takaisin punaiseksi. Ikävä kyllä kampaaja värjäsi mulle silloin maaliskuussa tummanruskean "juurikasvun", joka ihanuudestaan huolimatta tulee vaikeuttamaan hiusten värjäämistä nyt tulevaisuudessa. Väristä ei saletisti tule tasainen, vaan hiuksissa tulee olemaan tummempi raita, joka näyttää vähintään tyhmältä.

Toinen oljenkorsi on taas värjätä hiukset tummiksi. Ylläolevassa kuvassa näkyy ajattelemani tummuusaste. Tumma tukka oli ihana ja sopii mulle ehdottomasti paremmin kuin vaalea, mutta tummanruskea tukka saattaisi alkaa tuntua tylsältä ja kyllästyminen meinaisi taas uutta vaalennus/haalistamisprosessia, mikä on vieläkin tylsempää... Mutta kun tuo tumma tukka oli niin ihana. D:

Viimeinen vaihtoehto on sitten joku dip dyen/liukuvärjäyksen tapainen. Saisin värjättyä hiukset tummanruskeiksi, mutta tylsyyden ja tasapaksuuden karistajina mulla olisi (shokki)värjätyt latvat ja kaikki voittaa.
...Tai eipä voitakaan. Liukuvärjäys on vähän hankala toteuttaa yksin eikä mulla ole ketään täällä värjäämässä.

Mitä mä teen, mitä mä teeeeeenn? No sen mä ainakin teen, että hinaan perseeni Helsinkiin tukka päin itsensä Luciferin takalistoa ja näytän pahalta, kuten aina. Että Dir en greyn keikalla nähdään!? Jutelkaa, jos uskallatte.

P.S. Osaako joku neuvoa tyhmää ja kertoa, että mistä mä mahdollisesti löytäisin ylipolvensukkia? Mielellään mustia tai harmaita, yksivärisiä eikä mitään superpornoja stay-upeja vaan ihan sellaisia sukkia sukkia.

Pictures part 2.

2011-08-10T23:24:00.001+03:00

Silmät

Asia, jossa olet saamaton

Tiskit. Ikuinen laiskuudenkohde.

Keittiösi

Kämänen opiskelijakeittiö ftw.

Kukkia

Mä olen yllätynyt, että mun kukat selvisi hengissä kesän yli.

Näkymä ikkunasta

Näkymä ovelta

Ilmeisesti meidän naapurissa asui vasikoita.

Lempikoriste-esine

Tämä kaveri tuli Kiinasta kummisedän mukana.

Lempikoru(t)

Lempikosmetiikkatuote

Lempiasia kotonasi

Meillä on rikkumaton suhde. Vähintään neljä kuppia teetä päivässä on must.

Lempikirja

Yksi niistä. Hyvin moni lemppareista on joko porukoilla tai kirjastossa. Olisin halunnut kuvata yhden satukirjan, joka on täynnä Grimmin satuja, mutta se ei ole täällä Kuopiossa. :|

Lempihuonekalu

Uni on ratkaisu kaikkeen.

Vihan kohde

Mä pyyhin pölyjä lähes maanisesti. Allergia ja yleisestikin joku outo fiksaatio pölyjen pyyhkimiseen pistää ahdistamaan, jos pölyä kertyy nurkkiin liikaa.

Poikaystäväsi

Selkein kuva, minkä sain. Mokoma ei pysy paikallaan. >:|

Perusmeikki

Perusmeikki laiskana päivänä

Perusmeikki yleensä.

Lempiruoka

Vanha kuva, koska mulla ei ole tällä hetkellä varaa mun lempiruokaan. Vuohenjuustosalaattia siis. Ihan naurettavan hyvää, vaikka itse sanonkin.

Puhelimesi

Hassuimman näköinen ystävä

Ei mulla ole hassun näköisiä ihmisystäviä ja Papu on enemmänkin söpö kuin hassu isojen korviensa kanssa. Oli miten oli, tässä teille mun rakkain karvakamu, meidän sakemannivanhus Papu. Meidän yhteisiin harrastuksiin kuuluu mm. viinimarjojen syöminen suoraan puskasta ja eksyminen.

Siinäpä tuo taisikin olla. Pahoittelen nakkelon, varpaiden ja kielen puuttumista listasta. Vaikka nakkelo olikin aika tärkeä osa mun sanavarastoa joskus raitasukkakansalaisena, sitä ei voi vangita kameran muistikortille. Varpaat ja kieli jäivät pois listasta, koska myöhäisillan härskit ohjelmat mitä älyttömimmistä fetisseistä kummittelee vieläkin mun mielessä.

Pictures part 1.

2011-08-05T18:27:00.000+03:00

No niiiiin, pitkään tässä menikin, mutta nyt mä sain viimeinkin aikaiseksi muokata kaikki kuvat, jotka mä otin tätä postausta varten. Kuvat eivät ole minkäännäköisessä järjestyksessä ja jätin joitakin aiheita kuvaamatta. (esim. varpaiden kuvaaminen ei ihan kuulu mukavuusalueisiini...)

Anyhoes, tässä teille kuvapostauksen ensimmäinen osa!

Hammasharja

Se pinkki siinä

Teinipeili

Kivat silmänaluset ja haalistunut tukka. Niin siis mikä stressi?!

Erikoistaito

Ilmeisesti mulla on jokseenkin yliliikkuvat nivelet. Mun ranteet aiheutti kylmiä väreitä järkkärikurssilla. Omituisesti taipuvista jaloista mä en viitsinyt ottaa kuvaa.

Asia, josta et pidä itsessäsi

Reidet ja yleensäkin mun töppöjalat eivät oikein saa multa rakkautta.

Asia, josta pidät itsessäsi

Mä olen aina tykännyt mun ranteista ja tuosta mystisestä luusta, joka tököttää mun molemmissa ranteissa.

Tyhmä ilme

Mun variaatio tästä galtsuteinien uudesta posevillityksestä, jonka ansiosta ne näyttää siltä kuin ne olisi haistaneet ~~oman römpsänsä~~ jotain todella pahaa.

Pilviä

Paras leffa

Aina ja ikuisesti.

Jotain, mitä rakastat

Lemmikkisi

Aada, Beda, Rolle ja Tupapörriäinen. Koko porukka asuu kylläkin porukoilla, myös pupu, koska mä olen allerginen. :(

Pehmolelu

Justus ja Urho.

Lempivaatekappale

Nellyn Matsumotot 4evah. ♥

Vaate, jota et koskaan käytä, mutta et halua luopua siitä

Käytin näitä viimeksi mun lakkiaisissa. Ne on aitoa nahkaa ja niin korkeat, että mä en uskalla kävellä niillä. Pitäisi ehkä kuitenkin näyttää niille maailmaa joskus.

Sanokaa mitä sanotte, mutta Backstreetin luurankohousut ovat edelleen mulle rakkaat, mutta niitä ei ole tullut käytettyä, koska mä en ole mahtunut niihin sitten rakkaiden scenevuosien. Nyt ne kyllä menee kiltisti päälle, mutta...

Siinä ensimmäinen osa. Toinen osa tulee tässä viikonlopun aikana. Joku kaipaili kuvia mun aamurutiineista ja piirustuksista, niistä mä ajattelin tehdä omat postauksensa tässä lähitulevaisuudessa. :)

Mä oon hengissä.

2011-07-08T01:30:00.001+03:00

Mä vaan ravaan töissä, kiristelen hampaitani ja yritän pysyä positiivisena, vaikka tällä hetkellä elämä potkii teräskärkisellä maiharilla otsaluuhun niin, että rutisee. Inspistä ei oo ja naama, korjaan, kaikki lagaa.

Siksipä mä nakitankin teidät heittämään kommenttiboksiin asioita, joita haluatte mun kuvaavan. Oi kyllä, mä en ole koskaan tehnyt tätä ja nyt mä teen tämän, koska se on pakko tehdä edes kerran ja tässä on oiva sauma tehdä jotain tällaista kirjoitusaktiivisuuden nostamiseksi. Lisäksi mä en oikein usko, että kysymyspostauksen teko on kannattavaa, vaikka satasen raja menikin rikki. Kuitenkaan ei tule riittävästi kysymyksiä ja sitten ärsyttää. Mutta niin, ensi viikon alussa se tapahtuu:

O2TNR:n ensimmäinen kuvapostaus

Kuva-aiheita saa listata niin paljon kuin lystää, mutta hyvän maun rajoissa tietenkin. ~~Ei kun siis totta kai, tietysti mä kuvaan tissini teille!~~

Inspismusat tarjoaa Woodkid biisillään Iron, joka on muuten ehkä parhain biisi, jonka olen kuullut vähän aikaan. Niiin paljon nättejä värejä ja sydäntä kuristaa.

I'll seek you out, filet you alive.

2011-06-18T23:32:00.005+03:00

Haroo everyone ja terveisiä rasvankatkuiselta bloginomistajalta. Tämä kärttyinen grillintäti on palannut kotiin jalat kipeänä lievästi katastrofaalisen työvuoron jälkeen. Nyt mä aion heittää aivot narikkaan ja naattia, niin kuin näillä savolaisilla on tapana sanoa.

...Tai enpä mene edeltävästä ihan takuuseen, mä en ole savolainen enkä puhu savoa.

Oli miten oli, viimeiset 18 päivää ovat menneet wowittaessa, löllötessä, treenatessa, tylsyyteen kuollessa ja korealaisia komedioita katsoessa. (Psst, tsekatkaa Speed Scandal, siinä on maailman ukulein ruskeasilmäinen pullaposki) Mukaan on mahtunut myös kolmen vuoron verran töitä.

Nyt itikanpuremia raapien mä mietin, että mitähän helvettiä mä teille kertoisin.
Noh, mua ainakin ketuttaa lievästi se, että nakki napsahti ja mä menin lauantaiksi töihin sen sijaan, että olisin hypännyt bussiin ja käynyt moikkaamassa Helsingissä asuvaa tätiäni, joka pääsi pitkästä aikaa käymään Varkaudessa. Samalla mä olisin saanut kaapattua mukaan 24-osaisen Savonia-aterinsetin eikä mun ja Kaitsun tarvitsisi enää kitkutella kahdella haarukalla. Nyt jännitetään ja lyödään vetoa, että milloin kolmas haarukka kohtaa kuolemansa Kaitsun miehekkäissä otteissa.

Siis ihan oikeesti, haarukka ja jauhelihapihvi tappeli, pihvi voitti??!!!

Lisäksi mä kauhistelen satasen yli hypännyttä lukijamäärää ja yritän miettiä, että mitähän mä nyt teen, kun lupasin kysymyspostausta satasen pasahtaessa rikki. Kysymyspostaus, joo vai ei?

Henkkamaukan paketti tuli tuossa jo vuosisatoja sitten. Sieltä kuoriutui kaksin kappalein pitsitoppeja, joiden läpi mä voin vilautella sniikisti olemattomia tissejäni ja olla muutenkin härski. Lisäksi mukana tuli partylasit eli aidot feikki-raybanit, raidallinen hamonen ja valkoinen perustoppi.

Myös uusi kissamummosormus lisätty kokoelmiin, kuten yllä näkyy. Turkoosisormukset ovat ylikuormittaneet mun sylkirauhasia jo yläasteesta asti ja tekevät samoin vielä näinäkin päivinä. Vanhana mä olen saletisti joku Andy McCoyn mummoversio, joka hakkaa lähikaupan pelikoneita sormukset kilisten ja viiksikarvat väristen paskat paprikat kainalossa. Mä en tiedä itsekään mistä tää jäätävä läppä tulee, sori.

Jeeee~~~ lisää pitsitoppiherutusta.

Joku kävi ilmaisemassa formspringissa mielipiteensä meikäläisen ulkonäöstä, mille röhötin hetken makeasti katsellen oikean käden keskisormea. Ei sillä, että tarkoituksenani olisi sitä kenellekkään heilutella, ehei.

Mä tiedän kyllä olevani ruma kuin saapas, joten jos näette tarvetta heittää ilmaan itsestäänselvyyksiä, suit yourselves, mutta jos joku haluaa nähdä jotain tosi rumaa (tai söpöä, makunsa kullakin), niin vilkaiskaapa mun nättiä keskaria, jolla mä testasin makkaraveitsen terävyystason keskiviikkona. Vinkki: oli terävä, tosi terävä.

Ai kö kaanis. ♥

Oikeastaan tuossa se on paljon sievempi kuin ennen kudosliimaa ja nyt, kun liima on rapissut osittain pois. Huitaisin siis makkaraa leikatessa hienon vekin sormeeni, joka vuosi verta ainakin viiden menkkapäivän edestä. About 40 minuutin eipäs-juupas mietiskelyn jälkeen mä päätin, että ehkä tää kannattaa viedä lääkärille, kun tää vaan vuotaa ja vuotaa. Ei kun liimaa sormeen ja naureskelua päälle. Viime vuonna liimattiinkin naamaa kasaan, joten pitihän mun keksiä joku syy käydä tänäkin vuonna. Hoitoalan ihmisten työllistäminen, se on mun juttu.

Nyt mä jätän teidät ällöstelemään, tai ihastelemaan, mun silvottua sormeani ja paukuttamaan halvalla saatua Bioshock 2:sta.

P.S. Dirujen uuden sinkun DIFFERENT SENSE:n julkaisuun on enää neljä fakin' päivää ja mä en tiedä miten päin olisin, koska kaikki teaserit kuulostaa ihan jumalattoman hyvältä ja mulla on varmasti majoneesit housussa, kun kuulen biisin kokonaisuudessaan. Myös uuden albumin ~~DUM SPURDO SPÄRDE:n~~ DUM SPIRO SPERO:n julkaisu elokuussa saa mut harkitsemaan kaurapuurodieettiä ja roposteni tuhlaamista. Ihan siis tällanen sivumaininta.

Joten hyvät kansalaiset...

2011-06-01T16:02:00.000+03:00

Vilu sitten repäisi ja linkitti meitsin blogisähellyksen omaansa. Kiitos rakkaalle aviomiehelle ja tervetuloa uudet lukijat, toivottavasti viihdytte täällä. :)

Tässä noin parin viikon aikana ei ole ehtinyt tapahtua mitään erikoista hullun ammuskelijajäbylin jälkeen. Petosen arkipäivään tottuneena öisin kännissä/subupärinöissä riitelevät naapurit ja yllättävän ahkeraan kotipihassa pyörivä poliisi tai ambulanssi eivät enää jaksa ihmetyttää. Nykyään korkeintaan nousee sulkemaan tuuletusikkunan, että melu vähenee edes hiukan.

Kauhistuttavinta scheissea ikinä. Kertokaa mulle, miten te onnistutte juomaan tuota? Yök.

Kuvia mä en ole vaivautunut ottamaan, koska haalistunut tukka ja läskiahdistus. Näin käy, kun mättää kaksi viikkoa putkeen. Onneksi mulla on enemmän kuin tarpeeksi aikaa sulatella kaikkea sitä nomnomnomitettua naminamia takalistostani.

Viime viikonloppuna mä ja Vilu vietettiin pienimuotoinen mässyfest niiden ~~metsästysmajalla~~ korpimökissä koiralauman keskellä. Ette uskokaan miten ikävä mulla oli aviomiestäni, kun mokoma hutsu karkasi Stadiin työharjoitteluun ja naiskentelemaan toisen haaremin jäsenen, Merin kanssa. Onneksi mä voitin sen takaisin tekemällä ~~broilerirullia~~ lokinkakalla täytettyjä pahoinpideltyjä kanoja.

Sitten asiasta kukkaruukkuun, siis ihan kirjaimellisesti.

Mulla on vauvoja. Äiti vei mut taimitarhalle, josta tarttui mukaan verenpisara ja orvokkeja meidän partsille. Seuraavaksi mä ostan puutarhatonttuja ja kranssin oveen.

...tai sitten en.

Mä en yleensä oikein perusta kukista sun muista rehuista, mutta kyllähän tuo partsi näyttää aika paljon kivemmalta, kun siellä on vähän väriä. Opiskelija-asunnot on muutenkin niin kämäisiä ja ankeita, että nuo kukat tuo oikeastaan aika kivasti pientä kodin tuntua tähän hirveeseen kämppään. Aamukaffet maistuu paremmalta ihan ikioman parvekepöydän ja kukkien keskellä.

Kukkien lisäksi ostettiin yrttejä pikku lootaan kasvamaan. Tuo loota onkin osoitus siitä, miten hiton hyvä puutarhuri mä olen eli saletisti tapan nuo yrtit, jos en onnistu kukkiani tappamaan. Orvokit on kuulemma tosi sitkeitä, keekele! Ne yrtit on aika ahtaasti siinä laatikossaan, mutta ei hätiä mitiä, mä kuitenkin syön mintut pois alta aikayksikön. Nomnomnom tuore minttu smoothiessa. ♥

Musta tulee isona puutarhuri, fo' sho'.

Enihööz, enihööz... Mulle uhkaa iskeä pieni tekemisen puute tässä kesällä, kun eräät onnekkaat on töissä ja mä en. (Sävyhän ei ole katkera, ei toki.) Mä varmaan vietän kesäni siivoten, pelaten, lenkkeillen ja treenaten.
Ylikunto ja level 85 warlock here I come!

Meitsi kiittää ja kuittaa ja suunnistaa lenkille sekä kylmälle kokikselle!

Go Petonen Go!

2011-05-22T23:22:00.002+03:00

"Poliisi etsii parhaillaan Kuopion Petosella liikkuvaa aseistautunutta henkilöä. Asemiestä etsitään Savon Sanomien saamien tietojen mukaan parhaillaan palo- ja pelastusopiston läheisestä maastosta Pyörönkaaren alueella.
Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisällä. Poliisi on eristänyt Yläkadun ja Kulmakadun välisen alueen ja pitää pakenijoita vaarallisina.
Tilanne alkoi, kun aseistautunut henkilö ampui klo 21.15 Yläkatu 2 A:n pihalla käsiaseella kohti yhtä ihmistä. Laukaus meni ohi ja kohde pääsi pakenemaan sisälle taloon. Tällöin ampuja ampui toisen laukauksen oven läpi.
Ammuskelijaporukkaan kuuluu poliisin mukaan neljä henkilöä. He ovat pahoinpidelleet paetessaan kaksi henkilöä. Pahoinpitelyn uhrit on toimitettu sairaalaan.
Poliisi on saanut kiinni yhden neljästä henkilöstä. Hänellä ei kuitenkaan ollut asetta mukanaan.
Ampujan henkilöllisyys on poliisilla tiedossa. Hän on poliisille ennestään tuttu."
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kuopion-petosella-liikkuu-aseistautunut-henkil%C3%B6/673706

Sitä vaan, että mä rakastan Petosella asumista ja olen ihan helvetin innoissani, kun rakas avokkini on just tällä hetkellä kotona enkä mä voi muuta kuin käskeä sitä istumaan mahdollisimman kaukana ikkunoista, ignooraamaan kaikki ovellakävijät ja sammuttamaan valot. Miten mä tykkäänkään noista piripäistä ja muista paikallisista arkipäivän sankareista, jotka Petosen h00dseilla tallaa. ♥
Niin, ja vähän aikaa sitten naapuriin yritettiin murtautua ja porraskäytävään on spreijattu jotain vasikasta........ Kellään tarjota kohtuuhintaista kaksiota vuokralle? Jostain muualta kuin tuolta Kuopion roskalootasta?

Taisteluplaneetta Mokkis.

2011-05-22T18:46:00.000+03:00

Nii-in, eipä tullut maailmanloppua ei, vaikka me vietettiinkin perjantai ja lauantai varsin apokalyptisissa fiiliksissä ja poltettiin rahaa kuin viimeistä päivää eli toisin sanoen Kaitsu vei mut syömään ja katsomaan uusimman Pirates of the Caribbeanin. Ihana mies. ♥

Maha kiittää Amarilloa ja Varkauden Maximia, annoitte molemmat ihanan tekosyyn laiskotella ja mättää naminamia ilman minkäänlaista omatuntoa. Erityisen äijämäinen olo iski Amarillossa, kun vedin jumalattoman burgerin naamariin ja vastapäätä istunut avokki tyytyi pastaan, jota ei sitäkään jaksanut syödä kokonaan. Pitäisikö mun hävetä? Pitäisikö mun olla miehestäni huolissaan?

On ollut hiljaista ja mä olen menettänyt kaksi lukijaa (oletettavasti) siitä syystä. Dämmit. Pahoittelen, mutta takana on helvetillinen tenttiviikko ja runsaasti emovetistelyä. Siis ihan oikeesti, mä olen vollottanut pitkin viikkoa stressin ja muun vitutuksen takia, Kaitsu parka... Mukaan on mahtunut myös viikonloppu Jyväskylässä mun kuumisvaimon Mokkiksen synttäreillä.

Meitsi edusti Jykylässä perus vermeissä eli mustassa mekkopaitamikäliessä, hajonneissa sukkiksissa, pahaa ja kulahtanutta tukkaa peittämään pestatussa lätsässä ja Ärjy Koroissa.

Mä en kehdannut kantaa kameraa itse bileissä mukana, mutta tietysti mun piti ottaa pari kuvaa ennen kuin me siirryttiin juhlimaan muiden kanssa. Ilta menikin sitten musiikkia kuunnellessa, sosiaalisia suhteita hoitaessa ja nuokkuessa. Viiden tunnin keittiössä juoksemisen jälkeen bilettäminen ei ihan ollut niitä ykkösintressejä.

Seuraavana päivänä lievästä aamujumituksesta selviydyttyämme me suunnattiin kohti JKL-cityn vilkasta keskustaa ja Gringosiin, jossa nomnomnomitettiin Aurajuusto-burgerit kivasti alennettuun hintaan.

Sunnuntaina me hyvästeltiin rakas vaimoseni ja suunnattiin banaanilaivamme nokka kohti Kuopiota. Ennen lähtöä Mokkis siisti vielä mun kaljun ja leikkeli tukkaa vähän parempaan muotoon.

Tää taitaa olla ehkä normaalein kuva, minkä mä olen Kaitsusta koskaan saanut.

Kuopiossa edessä oli paluu todellisuuteen ja tentti-fakin'-viikko edessä. Viikko meni lukiessa ja huipentui keittiötuntien näyttökokeeseen, jota mä olin panikoinut ehkä kaikista eniten. Aurinkokuivatulla tomaatilla ja vuohenjuustolla täytetyt broilerirullat ja valkosuklaamousse toi kuitenkin voiton kotiin.

Nyt ohjelmassa on zibaa, zibaa, zibaa ja Madventuresia. Perjantaina mä lähden Asnnan kämpille testaamaan, josko pääsisin jälleen kerran kyläilemään ensiavussa, mitä verisempänä, sen parempi.

Se muija, jolla on viikset rinnuksilla.

2011-05-07T22:35:00.001+03:00

Mä ostin tänään viikset ja elämäni ensimmäisen hius...rusetti...asian. Lisäksi mä tapoin jalkani uusissa (ja ilmaisissa) kengissä ja nauroin kaverin jokseenkin vakavasti otettavalle, mutta samaan aikaan niin huvittavalle tilanteelle. Onneksi sillä riitti huumorintajua nauraa itsekin koko jutulle pienen kireyden hellittyä.

Nyt mä syön suolakeksejä ja juustoja, yskin keuhkoni pihalle, kiitos lievän astman, ja odotan huomista, että mä pääsen rääkkäämään teitä ruokakuvilla ja ohjeilla. Valkosuklaajuustokakku jähmettyy jääkaapissa ja kätkössä odottaa kaikkien aikojen paras äitienpäivälahja. Se on niin mahtava lahja, että mä harkitsin pyöräyttäväni pari muksua tässä lähiaikoina saadakseni saman lahjan.

Ehkä mä kuitenkin tyydyn pyytämään kyseistä lahjaa vaikka jouluksi... Nyt, jos sallitte, inhalaattori odottaa.

Päivän menu: naapurivihaa ja nachoja.

2011-05-05T23:24:00.004+03:00

Iskä sanoo, että naapurit lahjoittaa mulle uuden koneen heti, kun se (läppäri siis) alkaa huutaa riittävän kovaa. Mä en ole samaa mieltä. Tässä talossa kukaan ei kuule mitään kolmoskerroksen lempiartistien, Enrique Iglesiaksen, Edward Mayan ja Britney Spearsin yli.

Mutta kakkapuheet sikseen ja asiaan! Mä nimittäin tulin tunnustamaan jotain... Ei, mä en ryöstänyt mummoa Sokkarin porttikongissa saadakseni rahaa Dirun keikalle pääsemiseen ja ei, mä en ole vieläkään käynyt heittämässä yläkerran naapurin äänentoistolaitteita parvekkeelta.

Tulin vaan sanomaan, että perrrrrsele H&M, mä rakastan sua ja sun alennuksia. Kaitsukin kauhisteli mun ostoksien halpaa hintaa. Alekoodit ansaitsee oodin!

Voi paskeli by O2TNR featuring stone jewelry

Ylistysvirren ansaitsee myös polywh...vore, joka pelasti mut tuskallisen photoshop-kollaasin kiroilta ja salli mun vääntää yhtä kökkölaatuisen kollaasin ilman pärinää, tilttiä ja "koko kerpeleen kone ei vastaa"-herjaa! Oi tätä elämän helppoutta.♥

Ja takaisin ostoksiin... Mä selitän yllättävät ostokset sillä, että mä ihan oikeasti tarvitsen jotain kevyempää kesävaatetusta ja varsinkin tuo hame tulee tarpeeseen, koska mä yritän hankkiutua eroon mun typerästä tavastani viettää kesäni, säällä kuin säällä, tukahduttavan kuumissa farkuissa. Samalla saan vähän motivaatiota kiinteyttää näitä umpiseksikkäitä appelsiinireisiä. Mmmmmm..... Hyvästi suklaa ja hapankorput. Tervehdys raejuusto, maitorahka ja tonnikala.

Pitsitoppi päätyi ostoskoriin kahdesta syystä:

1. VOI JEESUS PITSIÄ JUMANKEUTA IHANAA!!!!
2. Se oli ihan sairaan halpa. Harkitsin ostavani niitä sekä mustan että valkoisen. Harkitsen edelleen ostavani sen valkoisen.

Ei lisäyksiä.

Mitä parteepartee-laseihin tulee, niin mä olen jo talven lumisokeudesta ja loputtomasta rypistelystä (botox, täältä tullaan!!!!) inspiroituneena etsinyt huokeita, just niitä Wayfahrer-tyyppisiä aurinkolaseja. Mähän omistin sellaiset joskus, mutta tyhmänä naisena angstipäissäni menin jättämään ne eksälleni, koska niiden hakeminen miehen kämpiltä olisi ollut kiusallista. Voi helkkari mun kanssa, joskus pitäisi vaan ottaa ja tintata itseään tuhannen universumin voimalla keskelle leipäluukkua.

Huomatkaapa muuten tilauksen värivalikoima. Missä onkaan se mun lupaus värinvaihdoksesta vaatekaappiin? Mä olen ikuisesti tuomittu monokromaattiseen vaatetukseen.

Sormuksen poistin itselleni, koska harakka ei voi itsellensä mitään eikä mulla voi olla koskaan liikaa koruja. Vielä kun mun kauan kadoksissa ollut kobrasormus ilmiintyisi jostain tai sille löytyisi varteenotettava korvaaja, mä voisin kuolla onnellisena ja tulla haudatuksi koko korukokoelmani kanssa.

Mitäpä tuumitte? ~~Siis niiQ onx mun ostoxet hot or not?~~ Osaako muuten joku vinkkaista mistä löytäisin kärmessormuksen? Mulla on ikävä sitä sormen ympärillä kiemurtelevaa kobraa.

-tähän huono Star Wars-aiheinen otsikko-

2011-05-03T15:05:00.002+03:00

Viimeiset viikot koulusta jäljellä ja sen kyllä huomaa. Kävin eilen kaksi tuntia koulussa ruotsin tunnilla, joka meni lähinnä ristinollan pelaamiseksi, koska aiheena oli sama turhuus, mitä on käyty joka kerta kurssin alusta asti. Noh, osataanpahan ainakin saletisti varata hotellihuone ruotsiksi!

Koulussa on jokseenkin löysää nämä viimeiset viikot, mitä nyt tentteihin luku, läjä ryhmätöitä ja keittiötuntien näyttökokeen suunnittelu tehtävänä. Just näihin aikoihin, kun mulla ei ole mitään tekemistä katon tuijottamisen lisäksi, mä synkistelen sitä, miten paremmin mä voisin käyttää aikani käymällä töissä.

Pari työhakemusta lisää vetämässä, katotaan tärppääkö. Pliis tärppää, pliis tärppää, pliis tärppää, mä kuolen tähän tekemisen puutteeseen.

Eilisen photoshootit jäätävässä zibailuvarustuksessa. Mies oli salilla ja ikävystyin kuoliaaksi.

Mutta töiden puutteesta mä olen vinkunut sekä täällä että netin ulkopuolellakin niin ankarasti, että se alkaa olla turhan monta kertaa märehditty. Nyt mä vain halajan kesän perään ja kuuntelen kaihoisasti Madventuresin tunnaria ja kulutan aikaa katsomalla samaa sarjaa alusta asti. Mä en edes uskalla veikata monettako kertaa.

Tältä näyttää 148 cm huonossa ryhdissä.

Tällä hetkellä olisi hirveä hinku lähteä kiertämään Suomea road trippimäisesti kavereiden kesken, kun tätä luppoaikaa nyt on ja se vaikuttaisi u~~hkaavasti~~ jatkuvan ensi kesälle. Road trip vaan vaatisi lämpimämmät ja aurinkoisemmat kelit, että se olisi jotenkin vaivan arvoista. Olisi ihanaa käydä kaikissa kivoissa kesäkaupungeissa, varsinkin Joensuussa, vetää napa täyteen jäätelöä ja huoltsikkaruokaa ja tavata kavereita.

Unohtumaan päässyt pakollinen lippuheru ja meitsin seksikkäät naururypyt.
Mä olen kaivannut botoxia jo ala-asteesta alkaen.

Jotain matkustusta mulla on kuitenkin edessä elokuussa. Dirun keikalle mä menen vaikka muhun iskisi aivoripuli, rutto ja spitaali yhtä aikaa. :)

Dirtier than your momma's underpants.

2011-05-01T19:53:00.000+03:00

Vastaisku meidän yläkerran naapurille, joka popittaa Akonia ja Britneytä niin, että meillä lasit helisee. No juu ei. Näin käy, kun tykkää Crystal Castlesista, Ratatatista, Boards of Canadasta ja Daft Punkista ihan liikaa.

Kyllä, mäkin olen sitä mieltä, että mun musamaku alkaa tavoitella sitä karmivaa ja ihan hirveen noloa, mutta mun käsivarret on kananlihalla, kun mä kuuntelen allaolevia biisejä, varsinkin luureilla. Joku voi olla sitä mieltä, että kyseessä on maailman paskinta ja muovisinta musaa, mutta on nämä, mun mielestä siis, ihan erilaisia kuin trance- ja dancemätöt, jotka ei herätä mussa minkäännäköisiä tunteita ikinä. Musapöhnä here I come!

CYRUS - FROM THE SHADOWS

RUSKO - JAHOVA

SKISM - POWER

Tämä ei nyt mene kananliha-kategoriaan, mutta lenkkeily on ihan helv....atan hauskaa tämän biisin kanssa. Ainut vaan, että 01:00-01:13 täytyy ehtiä hyvään ylämäkeen tai mun tekee mieli tanssia. Auta armias, jos tää biisi soi baarissa, kun mä eksyn paikalle.

LMFAO - PARTY ROCK ANTHEM

Vappuja.

2011-04-30T20:07:00.002+03:00

Oikein hyvää vappua kaikille! Älkää juhliko itseänne sairaalaan älkääkä antako palokunnalle aihetta tulla käymään munkkeja paistaessanne. Pitäkää vaan oikein paljon hauskaa tuosta vilpoisasta kelistä huolimatta!

Oma vappu on tähän asti koostunut itsensä ahtamisesta ähkyyn asti Madagaskarin ääressä sekä munkkituokiosta Kaitsun mutsilla. Nyt tämä lähtee lenkille, kun kaikki varkautelaiset on kotonaan baari-iltaa aloittelemassa mun hikiselle ja punakalle olemukselle nauramisen sijaan. Adios!

Se tunne, kun kesä on liian kaukana.

2011-04-25T19:51:00.000+03:00

Äiti lahjoitti mulle ja Kaitsulle sauvasekoittimen! Valmistautukaa eeppisiin smoothie, keitto, ymsymsyms. postauksiin, sillä nyt mä viimein pääsen tekemään smoothieita ja katkarapukeittoa. :DDd

Vaikka mä olenkin vannonut, ettei mua tulla keittiön puolella töissä näkemään, niin kyllä mä silti ruokaa tykkään laittaa. Vielä enemmän mä tykkään tehdä kaikkea ällömakeaa jälkiruokaa, joten odottakaapa vaan sitä päivää, kun mä saan käsiini sähkövatkaimen. Kaitsu ja minä ~~tai sitten vaan Kaitsu~~ paisutaan kuin pullataikina ja tämä blogi täyttyy kakuista ja mousseista vähintään samaa tahtia kuin meidän pötsit.

Kirjoitellessani ylös porukoiden smoothieohjeita, mä suunnittelin hurjana, miten mä vetelisin niitä naamariini partsilla varpaat paljaina partylasit päässä. Sitten iski hirveä hinku katsoa kesän kuvia läpi ja sitten tuli ikävä kesää.

Viime kesänä mä olin töissä Kuopioon muuttoon asti ja asuin yhden viikon Vilun kanssa sen isällä. Kamalasta (kesä)työstä huolimatta se kesä oli ihana, varsinkin se viikko Vilulla. Siihen asti mulla oli ollut vain pitkä ketju maailman tylsimpiä, raivostuttavimpia kesiä, joten tuo kesä tuntui parhaalta ikinä. Ehkä osallisena oli sekin, että mä olin muuttamassa samana kesänä pois.

Muutenkin kesä on aina vuoden parasta aikaa. Ei tarvitse huolehtia koulusta, on lämmintä, kylmä kokis maistuu paremmalta kuin koskaan ja kesäsateet ja ukkonen on jotain parasta. Viime kesänä oli muuten upein ukkosmyrsky koskaan! Mä seisoin kuistilla ihmettelemässä kaatosadetta ja sitä uskomatonta jylinää ja välkettä koko myrskyn ajan.

Psykedeelipilviä jeeeee~. Tavalliset pilvet oli niin tylsiä. Thank Lord for photoshop. :3

Mä ajattelin uida tänä kesänä, koska viime kesänä mä en kehdannut ja uskaltanut. Mä olen myös harkinnut rusketuksen hankkimista, vaikka ennen mä olen vältellyt aurinkoa kuin ruttoa. Vaikka on vähän myöhäistä hankkia shortsireisiä, mä olen jo aloittanut hölkkäämisen. Tarkoitus olisi jatkaa treenaamista tästä lähtien säännöllisesti läpi vuoden.

Mä odotan näkeväni rakkaimpia ystäviäni kesällä. Mulla on kauhistuttava ikävä mun ihania ystäviä. Yksi parhaimpia kesämuistoja taitaa olla se, kun me maattiin Asnnan kanssa niiden nurmikolla ja naurettiin ja katsottiin taivasta Asnnan synttäribileissä. Ne bileet oli muutenkin yksiä parhaimmista, joissa mä olen ollut.

Näin yleensäkään mulla ei ole tapana ravata bileissä, mutta kesä on ehdottomasti parasta aikaa pitää bileet. Jos porukka sisällä käy hermoille, voi siirtyä ulos ihanasti viilentävälle nurmikolle tai katolle ottamaan aurinkoa kylmän juoman kanssa.

Mä haluan vielä joku kerta toteuttaa sen kesäillan, joka sisältää sopivan matalan katon, mässyä, hyvää seuraa ja sen verran pieniprosenttista juomaa, ettei kukaan heitä itseään vahingossa alas.

Asnnan synttäreiltä. Ikävä kyllä meitsin ankkanaama tai yleinen olemus ei ole tulosta alkoholista.

Nyt tulee se osa, johon te pääsette osallistumaan.

Mä haluan kuulla teidän parhaan/hauskimman/ihanimman kesämuiston ja odotukset ensi kesälle! Kertokaa pois, mua kiinnostaa. :) Samalla saa heittää joukkoon pari smoothie- ja pirtelöohjetta. :33

Vankikarkuri ja pari muuta tarvittavaa.

2011-04-22T22:08:00.001+03:00

Vielä pari kuukautta sitten mä en voinut sietää raitapaitoja. Mä vastustin niitä yhtä ankarasti kuin sinapinkeltaista ja crocseja. Mä olin varma, että jos mä iskisin raitapaidan päälleni, mä näyttäisin joko

A. Marimekko-mutsilta
B. Wnb seilorilta
C. Opettajalta

Raitapaidat oli viimeksi jees KAWAIINEKOCHANDESUDESU-vuosina, joiden jälkeen mä vietin vuosia inhoten kyseisiä rättejä enemmän kuin mun inhoruokalajia kaurapuuroa.

No mutta kuinkas kävikään? Tietenkin mä menin ja rakastuin näihin vaakaraidoilla varustettuihin tekeleisiin, koska ne näyttää hyvältä sotkuisen tukan ja nahkatakin tai mustan bleiserin kanssa ja ne tuo pukeutumiseen ilmettä mustavalkoisinakin.

Mulla makoilee jossain kaapin pohjalla valko-vaaleanpuna-raidallinen (hyvästi suomen kielioppi...) paita, jonka mä haluaisin ottaa käyttöön, mutta raidat on väärän väriset. D:

Tai sitten mun pitäisi vain potkaista itseäni persuksille ja pitää kiinni "jee vieroitun nyt sit mustista vaatteista"-suunnitelmista. Mikä siinä on, kun ihminen ei osaa pukea päälleen värejä?

Kun bowler-hatut (suomenkielinen vastine???) teki tuloaan trenditietoisten gyarujen garderoobiin, mä väristelin viiksikarvojani epäilevästi ja totesin, että tämä typy taitaa pysyä kaukana moisesta päähärvelistä.

Usko unelmiis. Pienen sulattelun jälkeen mäkin aloin kaipailla bowler-hattua pääni peitoksi ja se onkin varmaan yksi tulevista hankinnoista, jahka rahaa tulee sen verran, että sitä raaskii pistää muuhunkin kuin ruokaan ja koulunkäyntiin. Se on vaan niin komea ja tyylikäs.

Tämän vaatekappaleen kohdalla mä aion pitäytyä mustassa, sillä vaikka mä yritänkin värittää muuta pukeutumistani ahkerasti, mä oudoksun värikkäitä hattuja ihan liikaa, ellei sitten ole puhe jostain Valentine's Highn hiihtopipasta. Mutta niin, pitäydyn siis mustassa, harmaassa ja valkoisessa päähinemuodin saralla.

Mä olen korviani myöten rakastunut pitsiin, mutta se onkin jo ihan vanha juttu.

Oli miten oli, mä haluan silti vaatekaappiini lisää pitsiä ja mm. H&M:n valikoimista löytyy ihan hirveästi kaikkea ihanaa, joita mä käyn aina hypistelemässä, mutta en raaski ostaa, koska mä pelkään talouden menevän nurin yhdestä 10-20 euron ostoksesta. Typerää ja epärealistista, tiedän. Antakaa mun olla talouskuumottelija ihan rauhassa.

Venatkaa vaan, vielä mä sekoan ja raahaan kotiin hillittömät määrät pitsihepeneitä, elän loppukuukauden nuudeleilla ja kuolen keripukkiin.

Ylitsepääsemättömän pitsirakkauden lisäksi mä olen aina rakastanut koruja. Mulla ei voi koskaan olla liikaa kaulakoruja, korviksia, rannekoruja ja sormuksia. Varsinkaan niitä viimeksi mainittuja.

Antiikkikultaa lukuunottamatta mä en pahemmin piittaa kultaisista koruista. Hopeiset tai hopeanväriset korut saa enemmän tai vähemmän vakavan harakkareaktion aikaan ja erityisesti "ärjyt" ja vähän eri tavalla kauniit korut herättää mun sisäisen materialistin, joka jälleen kerran olisi valmis sairastumaan keripukkiin, aivoripuliin ja mursutippuriin yhtä aikaa, jos saisi kyseiset helyt käsiinsä.

Ainakin pari kameekorua, massiivista kissamummusormusta ja peurakorua tulee muuttamaan meille. Ei ehkä lähiaikoina, mutta vielä joskus.

Oi nostalgiaa ja aikoja, jolloin mullakin oli venärit. Miksi, oi miksi mun oikea korva sitten otti ja repesi?

Traumojen myötä mä en ole uskaltanut aloittaa venyttämistä uudestaan, mutta nyt mua taas himottaisi alkaa venytellä näitä korvalerpukkeita uudestaan. Ei paljoa, joku 10mm tai 15mm enintään. Sen verran, että mä saisin ostaa ne Neitsyt Maria-plugit just for the lulz ja sitten nuo meduusat. ;______________;

Pitkä prosessihan tuo on, koska toisin kuin moni muu, mä aion venyttää korvani pitemmän ja oikean kaavan mukaan kuten viimeksikin. Pitäisi vaan lävistää tuo oikea korva uudestaan ja kokeilla, että lähteekö se venymään kiltisti.

Lisäksi mä tarvitsisin uudet farkut. Vaikka nuo mun nykyiset lempifarkut ovatkin tosi katu-uskottavat noin rikkirakastettuina, polvet riekaleina ja niin edelleen, mua himottaisi ostaa uudet ennen kuin haaroihin hiljalleen muotoutuvat reiät repeää niin, että mä paljastelen hanuriani vähintään yhtä paljon kuin Vilu aikoinaan eli tosi paljon. Oikeastaan mä voisin ottaa kahdet farkut, matalavyötäröiset ja korkeavyötäröiset.

kuvat: we♥it

Happiness is limited, but misery has no end.

2011-04-21T17:13:00.001+03:00

Mä olisin saanut eilen Sokkarin porttikongissa ilmaisen halin, jos olisin sen hakenut. Ylläri, ylläri enhän mä sitä hakenut, koska mä olen niin nyhvö ja pelkäsin, ettei ne edes puhuneet mulle, kun kysyivät, että onko mua jo halattu sinä päivänä. Sori. :(

Sain mä kuitenkin halit maailman parhaalta mieheltä, kun tulin kotiin.

Viime viikonloppuna meillä oli tuparit. Mukavaa oli, mutta siitä ei sen enempää.

Tänään mä en uskaltanut lähteä kouluun, koska meillä oli keittiötä ja mä olen voinut lievästi pahoin eilisestä asti. Heräsin ajoissa, yritin syödä, heitin takin niskaan ja olin lähteä, mutta kun Ykä yritti tulla kylään eteisen ovella, mä päätin heittää työvaatepussin ja takin naulakon alle ja painua takaisin sänkyyn.

Nukuin katkonaisesti ja tekstailin kateellisena luokkakaverin kanssa. Muut teki pastaruokia sillä aikaa, kun mä slepailin kotona. Miksi mun piti sairastua juuri sinä päivänä, jolloin mua ihan oikeasti kiinnosti mennä keittiöön?

Kesätyöpaikka, joka vaikutti unelmien työpaikalta paljastuikin suoranaiseksi kusetukseksi. Mä en yleensä ota takaiskuja niin tajuttoman vakavasti, mutta kun on hakenut lähes kaikkea opiskelijalle soveltuvaa työtä yli puoli vuotta saamatta kutsua edes työhaastatteluun puhelinmyyntifirmaa ja tuota kesätyötä lukuunottamatta, alkaa hiljalleen iskeä pieni epätoivo ja masennus. Mä kirjoitan hakemukset ajatuksella ja omasta mielestäni onnistuneesti, toimitan CV:n ja soitan työtä tarjoaviin yrityksiin, ellei ilmoituksessa kielletä, mutta ei tärppää.

Mikähän mussa on vikana?

Tukka on ylikasvanut ja mä olen aloittanut hölkkäämisen pikku hiljaa. Kesällä mä paukuttelen 10 km lenkkejä ja toivon mukaan laihdun edes vähän.

Mutta enihööz. Väänsin tiistaina yhdellä lyhyellä välitunnilla teille lukijoille jotain.

En mä ketään syö, jos mulle jättää kommenttia. Teitä on googlen kautta lähes 80, blogilistalla 25 ja bloglovin'issa 18 tai 19, joten häh? Sanokaa vaikka moi, antakaa palautetta blogista näin yleisesti tai miten vaan.

Nyt Potteria ja teetä perheen kanssa.

Edit:// Mä tajusin vasta nyt, miten tuo köh köh... pari päivää sitten kirjoitettu otsikko kuulostaa angstikkaalta yhdessä tämän postauksen kanssa. Munhan piti kirjoittaa vähän pirteämpi postaus, mutta nyt kävi näin....

Girl crushes.

2011-04-13T21:17:00.001+03:00

Vaikka mä en olekaan ihan kauheasti fanityttöilyn sun muun perään, niin mä ajattelin heittää pienen postauksen naisista, jotka on mun mielestä järjettömän kauniita ja inspiroivia ihmisiä.

Kortsupop-painotteista tästä tulee, mutta who cares. Länsimaalaisena naisena mä kuolaan aasialaisen naiskauneuden perään. Kuvat on muuten kaivettu kylmänviileästi we♥itista.

Aloittakaamme.

MINZY -- 2NE1

Kun mä näin 2NE1:n Firen musavideon ja tutustuin kyseiseen yhtyeeseen ekaa kertaa, Minzy oli ensimmäinen tytöistä, joka hyppäsi mun silmille ja sai mut sanomaan "wow". Typy osaa tanssia ja laulaa ja on vielä kaiken lisäksi ihan sairaan nätti. Mä näen Minzyn 2NE1:n poikatyttönä jaja sen tanssiosuudet jaja ne stailaukset jajaja mä vaan... Mä en voi tehdä muuta kuin tuijottaa Minzyä, kun tytöiltä tulee uusi musavideo. That's it. Can't Nobody oli silkkaa kuolajuhlaa, kun mä harkitsin vaihtavani Kaitsun naisiin ja kiihkeään yöhön Minzyn kanssa.

Tai ainakin kiusalliseen kahvituokioon. Minzy on liian nuori mun makuun.

Kuulostanpas mä häiriintyneeltä. Ei huolta, se on vain minä ja mun järkyttävän huono huumorintaju, joka menee aina liian pitkälle.

Daraa lukuunottamatta mä pidän kaikista 2NE1:n jäsenistä suunnattomasti. Bom jäi ulos oikeastaan siksi, että mä halusin rajata postauksen naiset kolmeen enkä mä halunnut postata 3/4 2NE1:sta.

CL -- 2NE1

Jatkamme samaa linjaa. CL on mulle enemmänkin inspiraatio tyylin suhteen. Toisin sanoen CL on ruumiillistuma kaikesta, mitä mä haluaisin olla tyylillisesti ja se on vielä niin badass. Tätä typyä varten tehdyt stailaukset on aina niin nomnomnomnom ja mä en pysty rakentavaan kommenttiin just nyt.

Jos mä voittaisin lotossa, niin mä törsäisin ensimmäisen pari... sataa (?) tonnia (?) niihin kaikkiin vaatteisiin, jotka mä olen CL:n inspiroimana halunnut ostaa. Ei siis mitää Jeremy Scottia tai mitään, vaikka se houkuttelisikin kovasti. ;________; Oi miksi, oi miksi mä olen rahaton opiskelija, joka pistää viimeiset roponsa keikkaan, jolla ei luultavasti tule edes näkemään mitään?

GA-IN -- BROWN EYED GIRLS

Kaikkien tyttöihastuksien äiti, Ga-In.

Aivan kuin Abracadabra lantionkeikutuksineen ei olisi saanut mua kuvitteellisesti kermaamaan housuni, niin mä otin ja löysin Ga-Inin Irreversiblen musavideon ihan vahingossa. MIND = BLOWN. Samalla sain hyvästellä munasarjani. Pitäkää Lady Gaganne, mä katson mieluummin Ga-Inia tanssimassa meikit poskilla villapaidassa ja mustissa ~~maxi sloggeissa~~ pöksyissä keskellä aavikkoa.

Kaivelin esiin loputkin naisen soolotuotannosta ja kuuntelin sen. Ohai, jälleen yksi naisartisti lisää Shiina Ringon vierelle killuttelemaan. Mä toivon, että Ga-In tekee vielä paaaljon paljon lisää soolobiisejä koomailtavaksi. Mä rakastan Step 2/4:n tangoviboja ja Ga-Inin ääni on vaan niin... Ja mä kun vannoin vielä pari vuotta sitten, että Shiina Ringo on ainoa siedettävä naisartisti. On se ihanaa olla väärässä.

Tähän lienee hyvä lopettaa ennen kuin mun sekava teksti pahenee entisestään. Nyt facepalmailen itseni suihkuun ja viimeistelemään maailman pitkästyttävintä raporttia.

Esperando el amor.

2011-04-08T20:50:00.002+03:00

Viime yönä saatiin vähän jännitystä elämään.

Mä nimittäin heräsin kello kahden kieppeillä kovaan pahoinvointiin ja todella ikävään vatsakipuun. Ihan kuin olisin syönyt niin paljon, että maha repeäisi. Vatsalaukun alueelle sattui aivan helvetisti, kun kipusin ylös sängystä kylmän hien peitossa ja painuin vessaan oksentamaan. Istuin vessan lattialla itkemässä 5-10 minuuttia ja yritin helpottaa oloani oksentamalla, mutta mitään ei tullut ja kipu vain paheni entisestään. Mä en ole koskaan kokenut niin hirvittävää kipua.

Koska oksentaminen ei onnistunut ja mahakipu vain paheni ja paheni, mä kampesin itseni ylös lattialta ja lähdin hoippumaan makuuhuoneeseen Kaitsua kutsuen. Siinä vaiheessa mun mahaan koski niin kovaa, että mun silmissä alkoi sumeta. Mua palelsi ihan kauheasti, mutta silti mun kasvoilla valui hikeä ja paita oli kastunut hiestä. Se kolmen metrin matka tuntui jumalattoman pitkältä, kun ei pystynyt tekemään muuta kuin tärisemään ja itkemään. Ihan sama kuinka naurettavalta se teistä kuulostaa, mutta mä olin varma, että mun vatsassa oli revennyt jotain ja mä kuolisin johonkin sisäiseen verenvuotoon tai mihin hyvänsä. D:

Makuuhuoneen ovella mä sitten sain Kaitsun viimein herätettyä ja pyörryin oviaukkoon. Jysäytin pään johonkin matkalla ja heräsin lattialta. Mahaan sattui yhä vaan paremmin, mikä alkoi hiljalleen ajella mua kohti paniikkikohtausta. Onneksi on mies, joka huomaa, kun mä alan mennä paniikkiin ja osaa sitten rauhoitella sen mukaisesti.

Sovittiin, että soitetaan ambulanssi varmuuden vuoksi, vaikka mä en ollut ihan niin varma ideasta.

Onneksi kipu alkoi liepyä ja kun ensihoitajat saapui paikalle, olo oli jo ihan hyvä järjetöntä uupumusta lukuunottamatta. Ihmeteltiin yhteisvoimin mun matalaa verenpainetta ja lopulta maattiin Kaitsun kanssa hereillä pari tuntia ja juteltiin, koska mä en uskaltanut ruveta nukkumaan uuden kipukohtauksen pelossa.

Aamulla mä en edes ollut muistaa yön tapahtumia, mutta kipeä pää ja ensihoitajien jättämä lappu pöydällä todisti, etten mä ollut nähnyt unta. :D Nyt jäljellä on vain lievä väsymys.

Mutta what the hell, kuka jaksaa välittää pienistä öisistä rymistelyistä, kun DIR EN GREY ON TULOSSA SUOMEEN ELOKUUSSA!

Mä olin, anteeksi kielenkäyttöni, paskoa housuihini, kun mä luin PARADOX OF RETALITANIONin keikka-aikataulua. Tavastian ja Ankkarockin karaokepileet meni ohi rahanpuutteen vuoksi, mutta nyt mä lähden katsomaan Otakulandian kovimpia rokkipappoja vaikka potkukelkalla ja ryöstän pari mummoa saadakseni rahaa lippujen ennakkotilaukseen. Ai niin, ja sellaisia terveisiä Dirun jätkille, että OLI JO AIKAKIN! Ei siihen mennytkään kuin neljä vuotta huomioida meitä suomalaisia kannatusjoukkoja toistamiseen.

No mutta ei saa valittaa. Kohta eivät tule ollenkaan.

Mä olen armoton nössö keikkojen suhteen, koska mua ahdistaa suuret ja meluisat väkijoukot, mutta jumalauta kyllä Diru on parin katkenneen kylkiluun ja ahdistelun arvoinen. Lahjoin Kaitsun mukaan lupaamalla, että mä lähden katsomaan sen kanssa Kannibaali Korppua jahka herrat raahaavat vapaalehdykkäiset kosketinsoittimensa tänne Suomen puolelle.

Eli jos joku on tulossa Dirpulan keikalle, niin nähdään! Jos siis mä onnistun saamaan liput. Mun huonolla tuurilla mä unohdan tilata liput ja sitten itken loppuunmyydyn keikan perään katkeria kyyneleitä.

He stole Icarus's wings and flew away.

2011-04-06T19:35:00.001+03:00

Kameralutkailua porukoitten luota. Taitaapa olla juuri siltä viikonlopulta, jolloin me käytiin Asnnan ja Vilun kanssa juhlistamassa mun 20 v. synttäreitä. Ja oi kyllä, mä olen juuri niin väsynyt ja kulahtanut kuin kuvassa näkyy. Kiitos univaikeuksien ja hirvittävän stressin, mä saan ihastella mustia rinkuloita silmieni ympärillä.

Mutta anyhoes, takaisin mainittuun viikonloppuun. Aloiteltiin Vilun kanssa juomalla hepanpissaa sekoitettuna jellonaan (vai jellonaa sekoitettuna hepanpissaan?) aka Thaimaalainen teholitku. Hepanpissa on siis M-150:sta ja jellona on jellonaa. Suosittelen kokeilemaan, on parempaa kuin yksikään moottorikelkka tai jekkupatteri.

Samana iltana suunnistettiin sitten Asnnan kämpiltä Oskuun, jonka drinkkilistalta löytyy nykyään myös pirtelöitä. ;___________; ♥ Ja vielä halvempia kuin Hartsassa, joten Osku vei viimein voiton Hartsasta. Oskussa soi paras musiikki, siellä pyörii huvittavimmat kylähullut (da räbämies!) ja sieltä saa pirtelöitä!

Mun sidecut alkaa kasvaa jo melko pitkäksi. Tuossa kuvassahan se ei näy, ehei. Kuva on otettu noin viikko kampaajan jälkeen.

Mä haluaisin suristella kaljuni vieläkin lyhyemmäksi kuin viimeksi, mutta päristimen ja itseluottamuksen puute hankaloittaa suristelua suuresti. Mä uskon, että jos saisinkin sellaisen päristimen käsiini, mulla olisi ihan oikeasti kalju laikku keskellä sidecutia, koska mä tunnetusti osaan käyttää kaikkia maanmahtavia elektronisia laitteita.

Nimim. Miten helvetissä tämä pesukone toimii?!

Sain muuten sen pesukoneen toimimaan pyöräytettyäni pyykit ensin kuivina sen 40 min, rämpättyäni hätä seis-nappia, kierittyäni epätoivossa pyykkien jäätyä lukkoon pesukoneen sisään ja tajuttuani, että pesukone toimisi huomattavasti paremmin, jos vesihana olisi päällä. Sitä vaan, että mistä hitosta mä olisin sen voinut tietää, sillä normaalisti se hana on päällä?

Että tässä nämä mun seikkailut taloyhtiön pesukoneiden kanssa...

Hip hurraa kronologinen järjestys ja sen olemattomuus!

Siirrytään viime viikkoon. Mä kävin tuhlaamassa synttärilahjaksi saadun lahjakortin ja raahasin kotiin kaksi paitaa ja sukkahousut. Mä tein samalla myös jotain ennen näkemätöntä, ostin saman paidan/mekon eri väreissä, koska mä en osannut päättää kumpi väreistä oli ihanampi. Toinen on musta ja toinen on vaaleanpuna-valkoraidallinen. Mustasta mä olin kieltäytyä, koska mulla on ihan liikaa mustaa vaatekaapissa, minkäs sille luottovärille mahtaa.

Pidetään tätä nyt jonkinlaisena puolikkaana voittona. Musta paita lähti mukaan, mutta niin lähti värikkäämpikin.

Kuvassa näkyy musta versio kyseisestä rätistä (asteen löystyneenä parin päivän käytön jälkeen....) ja sukkahousut, jotka mä olen meinannut ostaa jo aiemmin, mutta jänistin. Ne on samaan aikaan armottoman rumat ja ihanat. Tunnearvoa lisää se, että mulla on oli ala-asteella prikulleen samanlaiset kalsarit.

...vähän nyppyyntyneemmät tosin.

Btw, kuvassa näkyvät valonsäteet on peräisin meidän ikkunasta, josta paistoi tuohon aikaan ihana ilta-aurinko ja se häikäisi niin, että tuloksena oli tuollainen kuva, ihan vahingossa.

Koska kukaan ei varmasti tiedä, miltä yksivärinen, printitön paita näyttää takaapäin. Kivat reidet sulla, beibi. Hyllyyks ne hyvinki?

Sama paita vielä kerran edestäpäin. Kyllä, olen tietoinen paidan läpinäkyvyydestä enkä kulje julkisilla paikoilla ilman toista paitaa suojelemassa "Lol Nora, mikä on päivän väri?"-kysymyksiltä. Mä en muuten vieläkään ole ihan varma, että onko tuo mekko vai tosi pitkä paita. Mun tapaiselle persjalkaiselle pitkät paidat tuppaa nimittäin olemaan mekkoja ja mitä söpöimmät minimekot ulottuu polviin.......

Ja sitten vielä ~~so-artsy-fartsy-hipstuhhrrr~~ lähikuvaa ~~meikäläisen rintsikoista~~ asusta. Tuo peeeerakoru on niin ihana. ;_______; Takana näkyykin mun datausnurkka. Ollaan Kaitsun kanssa päästy kompromissiin. Koska mä en suostu pysymään keittiössä tekemässä voileipiä ja kiikuttamassa kylmää kaljaa talon alfaurokselle, mä dataan lattialla sohvatyyny tuolina, kiltisti ja hiljaa.

No juu ei. Rakennetaan yltiöromanttinen taisteluasema jahka mulla on rahaa sijoittaa uuteen koneeseen ja isompaan työpöytään. Sitten wowitetaan ristiin ja ollaan ällöttävän söpö nörttipariskunta.

Pahoittelen muuten, jos vaikutan kyrpiintyneeltä tai kirjoittelen armottoman tylsiä postauksia, tosin milloin ne ei olisi tylsiä... Siis niin, kaikki stressi, väsymys ja masentelu saattaa näkyä tekstissä. Sori, sori. Elämä vaan tuntuu vähän potkivan sillä teräsvahvikkeisella goottimonolla otsaluuhun.

Loppukevennykseksi

Pakollinen pusukuva

I'm alive and okay, just a little down.

2011-04-03T23:28:00.000+03:00

Palailen taas tulevalla viikolla parin postauksen kera. Sillä aikaa voitte kuunnella muutamaa biisiä, joita mä olen kuluttanut aika ankaraan tässä viime aikoina.

Bombay bicycle club -- Dust on the ground

Band of horses -- The funeral

Minus the bear -- Dr. L'ling

No nyt on tukka.

2011-03-23T09:18:00.001+02:00

Nyt se tukka sitten läks. Oikeastaan se on ollut poissa jo kaksi viikkoa ja mä himoitsen jo lyhyempää sivukaljua ja punaisempaa tukkaa. Pahoittelen, etten mä ole saanut postausta aikaiseksi yhtään pikaisemmin. Mä olen taas vaihteeksi rypenyt itsesäälin ihastuttavassa suvannossa ja ollut enemmän kiinnostunut polywh... polyvoresta, we♥itista, tumblrista ja työn hakemisesta. Läskiangsti yhdistettynä "byäää mikä mussa on vikana, ku en saa töitä?"-kiukutteluun on ihan hirveen jepa.

Vilu oli kampaajalla mun henkisenä tukena ja rehellisesti sanottuna sivujen nipsaisu tuollaiseksi varsin paijailtavaksi siiliksi oli yllättävän ei-hätkähdyttävää. Mä siis jännitin ihan turhaan ja mun kampaajakin tuntui olevan melko innoissaan mun pitkään haudotusta idiksestä. Hyvillä mielin siis pistettiin tukka matalaksi ja kampaaja kehitteli ihan sairaan ihanan värjäyksen tähän moppiin. Tosin värjäys on vähän hankala toteuttaa omin päin, joten mä en tiedä mitä mä teen sitten, kun tää reuhka haalistuu ja kasvattelee juurikasvun. ;____; Enkä mä muuten näytä yhtään niin paljon pullealta, kaljuuntuvalta kylähullulta kuin mä odotin. ~~Voimakas Mikki Hiiri-hiusraja ftw.~~

Huomaa muuten nätisti, mitkä kuvat on muokattu eri päivänä ja ihan eri fiiliksissä kuin toiset.

Näiden kuvien ottamisesta tämä tukka pääsi haalistumaan jo melkoisesti, joten mä pistin vähäiset roposeni pieneen hiusväritilaukseen ja kun mä sain kiukkuisen soiton matkahuollon mieheltä paketin saapumisesta (ja siitä miten mä en ollut ottamassa sitä vastaan. Pahoittelen, olin koulussa ja mulle luvattiin, että paketin voi hakea Siwasta, joten wat?), mä pistin värit päähän heti samana iltana. Nyt meikäläisen tukka ja myös meidän kylpyhuone on iloisen punainen.

Mä olen yrittänyt opetella ranskanlettiä inspiroituneena undercut-postaukseen tyrkkäämästäni kuvasta. Sain yhtenä päivänä väännettyä ylläolevan kampauksen, joka oli ihan sairaan kiva ja asettui tosi nätisti takaa, mutta mä en enää osaa tehdä sitä.

......

D:

Ehkä mä vielä joskus... Huomatkaa tosi ghetto musta pompula tuolla viritelmän keskellä. Meikä vääntää vielä joskus kampauksia linnanjuhliin.

Lopuksi vielä lepyttelylahjaksi mun postaamattomuudesta: Rolle, mun lellivauva ja yksi jäsen hiihtolomalla kaitsemastani nakkitriosta. Hirveä tuholainen, mutta ihan järkyttävän söpö ipana. ;_____; ♥

New shoes are a-coming.

2011-03-07T00:14:00.000+02:00

Mä olen haikaillut edustuskenkien perään, koska kaikki mun käyttökelpoiset kengät on joko liian korkeita, liian liukkaita tai kämäsiä tennareita, jotka ei luonnollisesti näytä mitenkään järjettömän edustavalta.

Porukat lupasi synttärilahjaksi vapaavalintaiset popot, joten pistin tilaukseen tuossa keskimmäisenä olevat klompsut. Musta tuntuu aika kovasti siltä, että mä tulen rakastamaan noita kenkiä niin maan pelkeleesti, mutta jos ylävasemmalla ja -oikealla ~~varsinkin vasemmalla pliispliispliiss~~~~ olevia kenkiä tulee varastoon 36 kokoa, kengät saattaa lähteä palautukseen ja korvaantua yhä enemmän sylkirauhasia hivelevillä versioilla. :3

Mutta juu, tilasin ne tänne porukoitten osoitteeseen, joten toivotaan, että ne tulee ensiviikon aikana, että pääsee kokeilemaan.

Nyt kun listalta on yliviivattu kengät ja uusi kampaus, joka muuten tulee keskiviikkona klo 11:00, jäljellä on enää farkut, laukku, uudet partylasit, uusi kone ja niin, se työpaikka.

I'm not a big fan of kpop, but I'm a big fan of lying.

2011-03-05T16:21:00.001+02:00

Kaikki muut ovat varmaan hehkuttaneet tätä ihan tuskassa ennen mua, mutta nytpä on mun vuoro lälläslää.

Big bangin uutta minialbumia, musavideota ymsymsyms. on venailtu pippeli pystyssä ihan tarpeeksi pitkään ja mua harmitti, kun Tonightin musavideo ei ehtinyt tulla ulos tarpeeksi ajoissa, että Eatyourkimchin Simon ja Martina olisivat ehtineet liittää sen tämän viikon Music Mondayhin. ;_____;

Anyhoez, varsinkin Tonight otti ja jurskahti sydämeen tuhannen auringon voimalla. Vaikka nyt levy uppoaa ihan hyvin, muut biisit ei iskeneet niin hyvin ekalla kuuntelukerralla, paitsi Cafe, joka on ainakin mun mielestä sen kuuloinen, etten yhtään ihmettelisi, jos siitä tehtäisiin musavideo vielä jossain vaiheessa.

Oli hienoa kuulla, että Big Bang on onnistunut tuottamaan melko erilaisen levyn entiseen materiaaliin verrattuna ja miehet tuntuu kasvaneen melkoisesti siitä, mitä ne oli silloin joskus. Mä en ole koskaan tykännyt Big Bangin aikaisemmasta tuotannosta, koska mun mielestä siinä ei vaan ole ollut sitä jotain. Sen sijaan yksittäisten jäsenten (nomnomnom GD, T.O.P ja Taiska) soolotuotanto on iskenyt muhun paljon paremmin kuin yksikään Big Bangin biiseistä. Tonightin ilmestyttyä mä voin sanoa, että joojoojoo tykkään, vaikka Seungrin ja Daesungin osuudet ei vieläkään oikein nappaa. Nyt mä vain toivon, ettei Big Bang taivu siihen ällöttävään söpöstelyyn, mitä esim. Dalmatian harrastaa alla olevassa videossaan.

Ei, mä en missään tapauksessa löytänyt kys. videota Eatyourkimchin kautta ja nauranut biisin vielä ällösöpömmälle liveversiolle, jossa bändin leaderi (???) tinttaa kaveriaan niin, että jätkä vetää loppu biisin veri huulesta tirsuen. Vahingonilo on se paras ilo. No joo ei, kyllä se pahaa teki katsoa, kun toinen ottaa nyrkistä suoraan kakkureikään ja jatkaa esitystä hymysuin, vaikka hammasrivistö on joulunpunainen ja muutenkin on ollut varmaan aika höpö olo mojovan tärähdyksen jälkeen.

Mutta juu, koska mun ajatuksen juoksu sattuu olemaan harvinaisen syvältä tänään, on ehkä parempi pistää tämä teksti päätökseen. :D

Undercut.

2011-03-01T23:03:00.003+02:00

kuvat: weheartit.com

Mä olen halunnut undercutin/piilokaljun/minkälie jo muinaisista raitasukkaernuiluista asti ja haluaisin sen edelleen. Undercut houkuttaisi varsinkin nyt, kun mä tunnen itseni muutenkin niin järjettömän tylsännäköiseksi eikä muodottoman, kulahtaneen värisen mopin omistaminen helpota asiaa yhtään.

Undercut saisi mut tuntemaan itseni pitkästä aikaa jotenkin jännittäväksi ja erilaiseksi. Enhän mä toki mikään superindividuaali olisi, mutta musta olisi tärkeintä saada mut itseni tuntemaan, etten mä ole armottoman tylsä harmaa hiiri nyt, kun mulla ei ole enää pinkkiä tukkaa, lävistyksiä ja muuta kivaa, jotka ovat kuoriutuneet ajan myötä pois syystä tai toisesta.

Mahdollisuus tähän tukkamuutokseen tulee ensi maanantaina, kun äiti lupasi kustantaa mulle kampaajan palkaksi siitä, että suostuin vahtimaan koiria porukoiden risteilyn ajan. Hiukset saa kunnollisen ja tasaisen punaisen värin ja mä aion ehdottomasti muuttaa leikkausta helpommin muotoiltavaksi.

Mua vain hirvittää, että jos leikkautan undercutin, mä päädyn katumaan sitä, koska se meinaisi, että noin puolet mun vasemman ohimon alueelle sijoittuvista hiuksista lähtisi veks ja jos tulisi ikävä pitkää tukkaa, pitäisi purra hammasta ja alkaa kasvattaa uutta reuhkaa, kärsiä siitä rasittavasta vaiheesta, kun tukka on jo sen verran pitkää, ettei se asetu millään tavalla nätisti ja kiinniotettavaa muihiin hiuksiin verrattuna olisi paljon. Sanomattakin selvää, etten mä ryhtyisi leikkaamaan tätä pitempää osiota tasatakseni pituuseroa, kun päättäisin joskus kasvattaa undercutin hiivattiin.

Mä olen miettinyt, että jos sen undercutin päättäisi kasvattaa pois, niin kasvatusaikana voisi käyttää pidennyksiä pahimman angstin poistamiseksi enkä mä tietenkään aio ajella kaikkea karvaa pois, vaan jätän hiukan enemmän hiusta kuin tämän postauksen kuvissa.

Mutta silti mua hirvittää.

Kauan kaivattu undercut olisi siis täysin ulottuvilla. Mä en vaan tiedä, että uskallanko mä leikkauttaa mun pitkiä hiuksia niin paljoa. Leikkaamatta jättäminen kaduttaisi niin maan perkeleesti, koska mä olen aina lykännyt sitä nojaten milloin mihinkin asianhaaraan, pääasiassa siihen, etten mä uskalla pistää haisemaan ja leikata läjää ahkeraan kasvatettua tukkaa.

Nyt on siis uskaltamisesta kyse.

Uskaltaako vaiko eikö uskaltaa?
Siinä vasta kysymys.

I was hiding under your porch 'cause I love you.

2011-02-16T12:49:00.001+02:00

Viimeaikojen hiljaisuus on johtunut pääasiassa yhdestä syystä, joka on siis... tittididii! MUUTTO!

Eli toisin sanoen mä olen nykyisin avopuoliso, koska mun komeampi puolisko sai opiskelupaikan täältä Kuopiosta ja katsottiin paremmaksi ja molemmille edullisemmaksi vaihtoehdoksi hankkia yhteinen datisluola. Tämä meinasi myös sitä, että mä pääsin heittämään heippodeit soluelämälle perjantaina, jolloin meidän banaanilaiva rantautui Petosen h00dseille. Kyseinen arkkitehtonisesti nätti kaupunginosa kuuluu Suomen väkivaltaisimpiin kaupunginosiin ja sillä on melkoinen sekä kuopiolaisten että naapurikuntalaisten joukossa. Tämä on niin voittoa tämä. :)

Kuvia mä en ole jaksanut/halunnut ottaa tästä kämpästä, joten pääsette ihastelemaan mitäpä muutakaan kuin mun ihastuttavaa naamaa ja muita kansioiden kätköistä kaivettua scheissea!

~~Ai siis anteeks, kuinka niin ylivalottunut kuva?~~

No ok, Petonen ei ole ihan vielä näyttänyt todellista luonnettaan, mitä nyt viikonloppuna kaksi pahoinpitelyyn johtanutta perheriitaa, joista toinen sijoitettiin jo törkeän pahoinpitelyn puolelle eikä poliisiauto ole mitenkään omituinen näky täälläpäin. Ei sen kummempaa menoa siis. Ainakaan Neulamäkeen verrattuna, jossa meillä hillui kylillä juoppoja käsiaseen kanssa, koska mikäpäs sen mukavampaa kuin rellestäminen oikein villinlännen tyyliin! Kännissä ja läpällä! Kyllä ne poliisisedät ymmärtää. :)

Vaikka tämä kämppä onkin kiva ja tilava, mä uskon, että edessä on uuden kämpän etsiminen nyt, kun ei ole yhtä palava kiire kuin pari viikkoa sitten. Nyt meillä molemmilla miekkoseni kanssa on majoitus Kuopiosta ja me voidaan odottaa ja etsiä uutta kämppää vaikka useampi kuukausi.

Mutta juu, ~~wowittaminen~~ kova pakkanen, väsymys ja muuttokiireet ei jätä hirveästi aikaa ja halua blogin kirjoittamiselle enkä mä missään tapauksessa halua tehdä tästä mitään pakkopullaa. Tukkakin lagaa, kun ei ole rahaa värjätä tätä reuhkaa ja tällä hetkellä mä datailen Kaitsun koneelta (=ei photaria, ei mitään, vain WoW ja joku tyhmä Opera selaimena :'<), koska nettikaapeli ei yletä mun koneelle asti, joten kestäkää rakkaat immeiset. :)

Jahka mä jaksan ja kerkeän ja saan oman nettikaapelin, mä lupaan kameralutkailla ja kirjoittaa lisää mun suunnattoman jännittäviä ja ihastuttavia jorinoitani tänne.

Vai meinasit ratsastaa auringonlaskuun? Kävikö mielessä, ettei me olla missään villissä lännessä?

2011-01-29T16:32:00.002+02:00

Ihan pikainen postaus vaan, kun kirjoitan taas täältä porukoitten kämpiltä. :)

Eilen käytiin murun ja Vilun kanssa esittelemässä Mokkiksen eräälle mahtityypille, joka piti pienimuotoiset pippalot kämpillään. Pitkästä aikaa menin itsekin parin Crowmoorin voimin ja ilta oli tosi jepa. :3 Mä olen stressannut ihan hirveästi kaikesta viime aikoina, joten eilinen oli pieni irrotus siitä jatkuvasta stressistä.

Helmikuusta on tulossa aika hektinen, tiedossa on juhlia ja pari muuta kivaa juttua, joista en taida puhua vielä nyt. Pistän hiukan sisältörikkaampaa merkintää tulemaan, kun pääsen kotiin Kuopioon.

Nyt asiaan, josta mun on pitänyt tulla vinkumaan jo ajat sitten, Dir en greyn uusi sinkku.

Kaitsu sai tuta mun äärimmäisen pettymyksen Lotukseen, kun mä sain viimeinkin kuulla sen kokonaisuudessaan. Youtubessa pyörineet maistiaisklipit olivat aiheuttaneet mussa pieniä epäilyksiä siitä, että biisi saattaa olla aikamoista scheissea Dirujen aikaisempaan materiaaliin verrattuna ja mitäs sieltä tulikaan?

Keskivertoista, muovista en tiedä mitä, jossa ei ole mitään muuta hyvää kuin kertsi.

Mä en vaan mitenkään voinut ymmärtää sitä, että Dir en greyltä saattaisi tulla tällaistakin materiaalia ja että jätkät pystyisivät tuottamaan jotain niin muovista ja tylsää kuin Lotus. Pitkällisen vinkumisen jälkeen Kaitsu lohdutteli, että vaikka yksi biisi onkin perseestä, tuleva albumi voi olla paljon parempi. Paras ollakin.

Ei siis sillä, että biisi olisi ihan täyttä roskaa, mutta Dirujen aikaisempaan tasoon tottuneena biisi on aika huono. PV:kin muistuttaa turhan paljon Dozaria ja Red Soilia. Mä en tiedä mitä mieltä muut on, mutta musta Lotus muistuttaa jonkun verran Hageshisaa ja jotain muuta Dirun aikaisempaa biisiä. Lotus kuulostaa yksinkertaisesti siltä, että joojoo tää on kuultu jo monta kertaa aikaisemmin.

Ja sellaisia terveisiä sinne Dirun studioon, että vaikka se Kyrtsä onkin niin umpirakastunut random accapellaan ja muihin kuoropoika ulahduksiin, älkää perhana antako sen työntää niitä joka väliin ja vieläpä jokaiseen biisiin. Kaikkialle se ei vaan sovi. D:

Myös Obscuren uusi versio, jota mä venailin pippeli pystyssä siitä asti, kun Lotuksen tracklisting julkaistiin, oli pettymys. Pienempi pettymys kuin Lotus, mutta pettymys kuitenkin. Biisissä on hirveästi pieniä yksityiskohtia, jotka ovat niin auttamattoman tarpeettomia, että biisi toimisi paremmin ilman niitä. Nyt Obscure kuulostaa ainakin mun korvaani hätäiseltä sillisalaatilta. Jos Kyrden mölinät kuorittaisiin pois pääsisi muiden jäsenten tekemä upea työ pääsisi oikeuksiinsa. ~~Eli toisin sanoen Kyon osuus pilaa koko biisin?~~

Pahoittelen, jos joku muu pitää Lotuksesta eikä oikein tykkää meikäläisen mielipiteestä kyseisestä biisistä. Aina ei voi maistua.

Loppukevennykseksi mä lätkäisen viimeaikojen parhaan treenibiisin, joka mun on pitänyt postata vaikka minne.

Omnomnomnomnom. Treenaaminen tuon tahtiin on parhautta. :333 ♥ Ei mitään überelitististä biisianalyysiä tähän, koska GD&TOP omistaa niin rankasti tällä biisillä. Plussana 0:46-0:49 pään heilutukset liek a fucken boss ja pyllytuolit, jotka mäkin haluan. On vaikeaa pysyä paikallaan julkisilla paikoilla Knockoutia kuunnellessa.

Oorait, tämä taisi olla tältäosin tässä. Pistäkää muuten kysymyksiä tuonne meikäläisen formpringiin, kun se on niin autio ja yksinäinen. ;___; Linkki löytyy yläpalkista.

He replied with a colorful rejoinder about my corn shoot.

2011-01-19T23:40:00.002+02:00

Oorait, nyt on uusi ulkoasu valmis ja ex-kinkkiksellä on uusi ja entistä hienompi nimi. Whatcha think?

Musta tämä uusi leiska on parempi kuin edellinen, paljon selkeämpi ja silleen. Bloglovin, blogilista ja formspring on ihanasti tyrkyllä heti bannerin alla ja nykyään pystyy selaamaan vanhoja merkintöjä helpommin kuin edellisen ulkoasun aikoihin. Pari juttua puuttuu kuten tuo about-osio, josta tulee löytymään meikäläisen ja blogin esittely ja sivupalkista puuttuu tervehdyssanat, joihin mä keksin jotain jätteübersyvällistä jossain paremmassa vaiheessa.

Jaaaaa kuten lupasin mä postaan tänään myös omaa leipälootaani tumblrista/we♥itista/muilta kuolasivustoilta byrsittyjen kuvien sijaan. Oi iloa.

Tämän näköisenä mä sitten tallasin pitkin Kuopion katuja miinus kiharat miinus sormus. Meillä oli pidennetty välitunti, jonka aikana päätin käydä kiertelemässä kauppoja ja yritin löytää H&M:ltä collegepaitaa erääseen projektiin, mutta tarkoitukseen sopivaa paitaa ei löytynyt. Löytyi kuitenkin musta trikoohame niin naurettavan halpaan hintaan, että mä päätin liittää sen garderoobiini turhia miettimättä, olenhan mä aina meinannut hommata vaatekaappiin helposti yhdisteltävän luottohameen, mutta se on aina jäänyt siihen meinaamiseen.

Pyörähdin myös GT:ssä ja vein sieltä mukanani tuon kuvassa näkyvän ristisormuksen, jota mä olen kuolannut Tumblrissa niiiiin pitkään ja mä olen ollut niiiiin varma, että GT:ltä tulee oma versionsa kyseisestä sormuksesta. Eikös se sitten nököttänyt siellä hyllyssä odottaen uutta omistajaansa. Oijoi äipän luo vaan. ♥

Siinä käppäillessä vatsassa alkoi tuntua ikävän tuttu tunne ja totesin, että on parempi idea hypätä bussiin ja suunnata äkkiä kotiin kuin mennä seuraavalle tunnille pyörtymään. Miten mä rakastankaan olla nainen. ♥ Kotona sitten vinguin tukalaa oloani noin tunnin verran ja mä olen edelleen yllättynyt, etten mä pyörtynyt. Ehkä mä alan tottua tähän kerran kuussa tapahtuvaan kipukohtaukseen, joka tuntuu just ja tasan siltä kuin joku vetäisi falcon punchia munasarjoihin non-stopina hehkuvan kuumalla teräshansikkaalla kunnes taju lähtee.

Ai mitenniin funtsin seuraavan päivän asut edeltävänä iltana ja saatan jopa langeta kuvaamaan ne etukäteen?

Tuosta pitsihihaisesta paidasta menee kiitos äidille, joka osti sen mulle joskus ennen joulua, kun suostuin sen makutuomariksi. Multa oli loksahtaa leuka lattiaan, kun äippä kehotti katsomaan jotain mieleistä ja osti sitten tuon paidan, joka on niin namsnamsnamsihanatäydellinen, että mä melkein uhraisin..... jotain... tosi tärkeetä sen vuoksi. Sukkahousut ei muuten olleet nuo pitsihörhelöt, vaan päädyin mun rakkaisiin urheiluautostrumpbyxxoihin eli näihin.

Hyi helvata mitkä pullakintut muuten tuossa postauksessa, mä en tiedä huomaako muut sen, mutta mä alan nähdä tulosta uudenvuoden jälkeen alkaneesta tehotreenistä. :) Jalat on kapenemaan päin, samoin käsivarret. Vatsakin pienenee ja kiinteytyy hiljakseen. Aaaa mä olen niiiin tyytyväinen. ♥

Huomatkaapa kuinka nätisti meitin tukka vaihtaa väritystään eri valaistuksessa? D: Luonnon valossa se on asteen punaisempi ja yllä ja alla olevissa kuvissa se näyttää siltä kuin sitä ei oltaisi värjätty ollenkaan. Anteeksi muuten kauniista sensuroinnista. Meikitön naama on kaunis naama.

Tämä komistus mun on pitänyt esitellä jo pitkään, mutta en ole saanut aikaiseksi. Henkkamaukan baseball-paita, johon mä itse sähelsin sapluunat, jotta mä saisin painettua tuon kuvatuksen tuohon selkämykseen. Mä olen niiin pitkään unelmoinut zombintappopaidasta ja nyt mulla on viimein jotain, joka päällä kehtaa lähteä liikenteeseen snipu olalla ja pesäpallomaila toisella zombi-invaasion iskiessä.

Ja sitten tää joulun liikkiksin lahja, mistä pääsemmekin siihen, etten mä ole esitellyt joululahjojani, mutta emme puhu siitä nyt, koska WOW KATAKYLLIKKI. Mä vaan sanon, että mun pikkuveljellä on lutuisimmat ja parhaimmat joululahjaideat ikinä. Se mokoma oli mennyt tuhlaamaan jäkispeleistä keräämänsä rahat ostamalla skitsolle isosiskolleen God of War III ja World of Warcraftin uusimman lisärin. Ensinnäkin GOWIII oli niin nappivalinta, koska mä olen vinkunut sen perään siitä asti, kun mä näin ne mainokset telkkarissa. Toiseksi mä en voinut lopettaa nauramista, kun mä kaivoin tuon paketista, koska rakas murmelini Kaitsu on yrittänyt nyt ihan muutaman kuukauden ajan saada mut pelaamaan wowia ja mä epäilin jo pienimuotoista salaliittoa pikkuveljen ja Kaitsun välillä.

No mutta ei, veikka oli luullut, että mä voisin pelata tuota täällä Kuopiossa mun PS3:lla, joten sillä ei ollut hajuakaan, etten mä voisi pelata sitä, koska
A. mun paremmille datistelumaille halajava konevanhus ei pyöritä moisia hienouksia. (tätä ei meinannut mieskään uskoa ennen kuin yritettiin ladata 10 päivän kokeiluversio tälle koneelle)
B. mulla ei ole aikaisempia osia, joita ilman Katakyllikki ei ikävä kyllä toimi.

Tähän asti mä olen kieltäytynyt koko roskan pelaamisesta vakuuttuneena siitä, että wow on täysin paska. Niin siis mitä niistä ennakkoluuloista? Nyt mä haikailen uuden koneen perään wow-neitsyyden mentyä uudenvuoden jälkeen. Noh... Ainakin mulla on mahdollisuus nauttia sosiaalisesta elämästä täysin rinnoin siihen asti, kunnes vanha kone siirtyy uuden tieltä.

Inspiration part infini.

2011-01-16T19:27:00.000+02:00

Mä olen tässä miettinyt jonkin aikaa ja todennut, että Hamparade vaihtaa nimeä. Vaikka kinkkis mulle rakas nimi onkin, niin musta tuntuu enemmän ja enemmän ettei se oikein toimi blogin nimenä.

Ohjelmassa on siis mm. ulkoasun ja nimen muutos ja niiden toteuduttua mä meinasin koota postauksen mun lempiblogeista! :)

Kinkkiksen uusi nimi on jo tiedossa ja ilmoittelen sitä sitten kunhan saan ulkoasun julkaisukuntoon. Osoite ei kuitenkaan ole muuttumassa ainakaan toistaiseksi, vaan meikäläisen blogin löytää edelleen tästä samasta vanhasta osoitteesta.

Mutta sitten siihen inspispostaukseen. ~~On se hienoa postailla täytepostauksia porukoitten kämpiltä.~~

Kuvat on muuten weheartit.comista.

Mä tiedän että ihmiset alkaa olla vähän kyllästyneitä näihin tämäntapaisiin postauksiin, mutta bare with me. :3 Ensi postauksessa mä yritän postata vähän omaa pärstäänikin. Sitähän te kaikki odotatte ja haluatte...not.

Alright time for bed, come on Sasquatch.

2011-01-06T17:14:00.000+02:00

Noni, uusivuosi tuli ja meni ja se tuli vietettyä maailman mahtavimpien ihmisten kanssa. Kinkkis kiittää rakkaita ystäviään yhdestä parhaimmista uudenvuoden aatosta, joka on ensimmäinen vitutusvapaa UV aikoihin. :)

Valtaosa UV:sta vietettiin kaverin luona pienessä mukavassa porukassa mm. Singstarin äärellä. Saatiin jäbylitkin mukaan ja tyylipisteet meni pojille 10-0. Melodisesta toteutuksesta en ehkä mene niin takuuseen, mutta kuka jaksaa välittää siitä, miten Singstar huutaa "Kauheaa!", kun olohuoneessa on viittä vaille pitti pystyssä? :---)

Aiii, miten jäätävän taiteellista. On se kiva, kun Nora löytää jonkin kivan ominaisuuden kamerastaan, niin sitä saa varmasti nähdä kyllästymiseen asti. :)

Mun tehtävänä oli ärsyttää ihmisiä työntämällä kameraa naamaan jatkuvalla syötöllä. Mä en vaan kehtaa laittaa kuvia tänne, sillä mä en halua, että kukaan uhreista vetää rusinat sieraimeen (tai molempiin) ja vaatii sensurointia/apinafiltteriä/kuvan poistoa/plöö, koska vammaava naama. Sori erroneee~. Stalkkereimmat tosin voi bongata ylläolevasta kuvasta mm. rakkaan Salsan ja murmelin maastohousuissaan.

Vuoden vaihduttua me lähdettiin miehen kanssa keskustaan pienelle visiitille Oscar's Familyyn, johon Asnna oli meidät komentanut. Irish Coffeet kätösessä me pistettiin seksiankkamiitti pystyyn pitkästä aikaa ja loppuillan mä astelin Asnnan perässä käsiraudoissa. Oh yeah, bebeh. Käsiraudoissa. Ja te kun luulitte ettei seksiankat pysty enää eroottisemmiksi muuttua. ( - 3 - ) Ehei, me valloitetaan uusia alueita. Ensi kerralla kokeillaan roolileikkejä.

Käsirautaseikkalujen (aka valomerkki) jälkeen Riia lähti heittämään meitä kotiin ja lapsilukosta selvittyämme me seisottiin murmelin kanssa tien poskessa ja vilkuteltiin kummallisen hilpeille ja hellyydenhaluisille kavereille heipat. Oh joy, kun pääsi viimein köllimään sänkyyn! Juhlat oli kyllä mahtavat, mutta mun infernaalisesti särkevät polvet oli ihan eri mieltä.

Joulun ja uudenvuoden jälkeinen aika on mennyt miehen kanssa hengaillessa. Ohjelmassa on ollut aika paljolti Supernaturalin aikaisemmat tuotantokaudet, koska aivopesuohjelmani oli voitokas ja sain kultani lankeamaan tuohon ihanaan sarjaan. Oi, miten mä olenkaan odottanut sitä, että joku viimeinkin tajuaa mun huonot Supernatural läpät ja röhkii pervosti Samin ja Deanin dorkailulle ja Castielin olemattomille sosiaalisille taidoille.

Tunnustaako kukaan muu olevansa yhtä koukussa Supernaturaliin? Meinaan siis niin koukussa, että kaikki tuottarit 1-5 on katsottu vähintään kolmesti läpi, osaat läjän reploja ulkoa turhan trivian ohella? Anyone? No?

Sitten kukaan ei varmaan ymmärrä mun sietämätöntä vinkumista ja valitusta Supernaturalin joulutauosta, joka kestää 28. tammikuuta asti. Ainakin tuo miehekkäämpi puolisko naureskelee vähän, kun mä yritän selvitä edes jotenkin hillittömissä Spn-kitkuissa ja lasken päiviä seuraavaan jaksoon. Siis joo, kamoon. Joulu oli ja meni, joten miksei pikkuisen lyhyempi tauko, kun vastahan se kutostuottari alkoi! :-----------( Ja mokomat pyllyperseet jätti niin rasittavan cliffhangerin, että 11. jakson lopusta puuttui vielä coolface ja "Problem?". Siinä vaiheessa mut olisi löytänyt matkalta Kripken luo pienelle visiitille Wanhan Tuopin karaoketähden livetaltioinnin kanssa. Mä en ole koskaan kuullut niin raiskattua versiota Levottomasta Tuhkimosta eikä varmaan Kripkekään. No onneksi on Big Bang Theory, jolla korvata mörönmetsästyshuvit näin toistaiseksi.

Silti noin kuukauden mittainen joulutauko on aivan epäinhimillinen tempaus, joka tulisi kieltää karaokerääkin uhalla.

Sitten asiasta varpaanväleihin. Kuten mä uhkailin, me iskettiin pitkäaikaisen partnerini Vilun kanssa mulle punainen väri päähän ja alla näkyy tulos.

Kuten punainen tuppaa yleensä tekemään, väri on haalistunut jonkin verran tuon kuvan ottohetkestä. Juuret otti oikein asiallisen punaisen värin, mutta tummanruskeiksi värjätyt latvat (ööö... eli suurin osa tukasta???) pysyi itsepäisesti punaruskeana, joka näyttää samanväriseltä kuin tuo komea viiden sentin juurikasvu vain tietynlaisessa valaistuksessa eli porukoiden eteisessä. :-----)

Mä en missään tapauksessa ole tyytyväinen tähän kuontalon väriin, vaikka tällainen liukuvärjätty punaisen ja punaruskean yhdistelmä on jo ihan hyvä askel pois siitä pitkästyttävästä ruskeasta mopista. Täytyy alistua varovaiseen vaalentamiseen, että koko reuhka pääsee loistamaan punaisena vielä jossain hamassa tulevaisuudessa. Sitten pääsen pistämään roposeni CyberShopin hiusväreihin, että saan pidettyä kunnon punaisen värin yllä asteen pidempään aina ennen seuraavaa juurikasvun eliminoimisprosessia. Siitä onkin jo aikaa. ♥

Meitillä on siis jo syntymäpäivälahja valmiiksi mietittynä:

Kampaajalle alistamaan itsepäisen ruskeat latvat ja kunnon punainen väri päälle.

Onneksi on kohta maaliskuu.

Loser inside a game called love.

2010-12-20T10:20:00.000+02:00

Tässä on ollut tällainen "pieni" tauko. En ole lopettamassa blogin pitämistä enkä myöskään aio pyytää Kinkkiksen laiminlyömistä. On vain ollut muuta sekä pakollista että yleisesti kiinnostavampaa tekemistä ja sen lisäksi ei ole huvittanut ottaa lähes ollenkaan kuvia, koska allergia ja läskiangsti.

Tässä tasan kuukauden hiljaisuuden aikana mä olen mm. opiskellut, löhöillyt joka viikko torstaista sunnuntaihin Varkaudessa miehen kainalossa, ärsyyntynyt itseeni ja yrittänyt elvyttää mun yläasteaikaista kitaraharrastusta. Onneksi mä seurustelen kitaraa ja bassoa melkoisen taitavasti soittavan miekkosen kanssa, joten ilmainen, ja toivottavasti myös kärsivällinen, tukiopettaja löytyy. :)

Tässä talven tultua mä olen saanut kärvistellä kuivan ihon ja taiveihottuman kanssa. Ankarasta kosteutuksesta ja kortisonirääkistä huolimatta mä en saa ihoani täysin samanlaiseen kuntoon kuin ennen pakkasia enkä mä enää osaa päättää kumpi ihan suoraan sanottuna vituttaa enemmän: kasvojen ja erityisesti silmänympärysten itsepäisen kuiva iho vai non-stopina kutisevat käsivarret.

Ei siis ole huvittanut kamerahuorailla kovin kummemmin, kun meikkaaminen = järjetön takapakki ihonhoitoon.

Tänään mä kipitän Varkauteen joululomaksi ja ohjelmassa on mm. hiusten värjääminen. :) Pinkin tukan ikävöiminen sai mut tuntemaan itseni äärettömän tylsäksi ruskeassa reuhkassa, joten parin tukkakriisin ja -angstin jälkeen mä päätin värjätä moppini punaiseksi. Nyt on siis tulossa värin vaihto. :D Toivottavasti toimii. Mä nimittäin haluan edes jotain kivaa tähän päähän, jos pinkki ei onnistu.

Mä olen vähän, tai en edes vähän vaan todella kiukkuinen, kun tämä blogin päivittäminen meni vähän tällaiseksi, mutta yrittäkää ymmärtää, koska kuvien ottaminen turvan angstatessa täydellä teholla ja päivittäminen silloin, kun olisi paljon kiinnostavampaakin tekemistä, ei kuulu lempihommiini. Oikeastaan mä en edes jaksa enää stressata tai pahoitella, jos päivitysten väli venyy ja venyy, koska kyseessä on kuitenkin blogi, jota mä kirjoitan huvikseni ja itseäni varten, joten.... :)

Oli miten oli, mä jätän teidät nyt vähäksi aikaa ja päivittelen joskus joululomalta. Pitäkää peukkuja, että vitamiinien napsiminen ja apteekin superrasvat pelastaa mun kuivan ihon. Olisi tosi pehvasta venailla kevääseen, että tästä pääsee eroon.

Still not dead.

2010-11-14T14:08:00.000+02:00

Dämmit. Ei ole vieläkään Kinkkiksen 1 v.-postausta, mutta eipä sellaiseen ole tässä löytynytkään aikaa, kun koulussa on ollut tekemistä ja viime viikolla ~~ellen mä ihan väärin muista~~ mies vieraili Kuopiossa useamman päivän verran enkä mä viitsinyt istua nenä kiinni näytössä, kun toinen oli vaivautunut vierailemaan mun luona.

Mua ärsyttää, kun olisi hirveästi ideoita blogia varten, mutta syystä tai toisesta mun upeat suunnitelmat tapaa tiiliseinän ja päätyvät pahimmassa tapauksessa Ö-mappiin. Vielä enemmän mua ärsyttää, että blogi on joutunut näinkin rankan laiminlyönnin kohteeksi, mutta ehkä tämä tästä....

Angst angst angst ja viils viils. >______> Mä en malta odottaa, että mä pääsen tästä opiskelijan elämästä eroon ja pääsee töihin. Mua ärsyttää kaikki ne rasittavat tehtävät, joita vääntää pakosta. Ehkä niistä on joskus vielä hyötyä, mutta tällä hetkellä suurin osa kirjallisista tehtävistä tuntuu turhuuden huipulta.

I iz da sexehhh french pornoman

Bare with me, mä yritän lopettaa tämän jatkuvan vinkuvankuvonkuitkuparkukitinän. :----)

Ai niin ja check out dis shiet, rakas aivomieheni Vilumiina huusi mulle peurakaulakorun eBaysta, kun mä vinguin ja vonguin kuola suupielessä ja lupasin maksaa, kun läpyskä saapuisi Suomeen. Aijai, tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä ja Vilu kosi mua komeasti Asnnan tupareissa ojentaen voipeurani myötäjäisiksi. ♥ Tuo tulee olemaan niin kick ass mun peurapaidan kanssa, jahka mä laihdun vähän ja saan aikaiseksi pienet muutokset joita kys. paita kaipaa.

I know, I know. I'm a sucky blog owner. I have a bunch of ideas for entries n' stuff but they keep failing. ;___; Why so? Imma try and stop neglecting my dear bloggie, but please be understandin' dat I haz a lief outside teh internets too. (OMG RLY?!) I mean, there are things that are waaayyy more important than hampuhreyd. Like.... Uhh...
School > blog
Boyfriend > blog
Friends&family > blog

But yeah, I'm going to update more often, but I can't promise too much. Sowwy. ;____;

Comforting sounds.

2010-11-06T19:25:00.000+02:00

Eyo.

Ei, mä en ole kuollut. Pahoittelen niille, jotka sitä olivat arvelleet. Päivitystahdin surkeuteen on sekä hyviä, että huonoja syitä. Niistä mainittakoon mm. tenttiviikko, erään mahdottoman mukavan ja suloisen miehen seurassa kölliminen ja yleinen syyskooma. Musta tuntuu, että mä alan vaipua horrokseen. Lisäksi mä olen suunnitellut vähentäväni tietokoneella istumista huomattavasti, jotta mä voisin käyttää jumittamiseen kuluvan ajan johonkin hyödyllisempään kuten treenaamiseen, lenkkeilyyn ja koulutehtäviin.

Tämänhetkisiin stressin/jännityksenaiheuttajiin kuuluu mm. joululahjat ja niiden ostaminen, työpaikka - tai pikemminkin sen puuttuminen, hiuskriisi, räjähtävästi pahentuneet allergiat ja marraskuun 11. päivä.

Mulla ei ole paljoakaan kuvia postauksia varten, koska mä olen kieriskellyt jo pari viikkoa hillittömässä läskiangstissa ja mä ostin vaa'ankin, koska kokemusperäisten tutkimusten mukaan se toimii erinomaisena apuvälineenä laihduttamisessa. Mä olen myös harkinnut laihdutusblogin perustamista, mutta taidan pysyä suosiolla kaukana moisista.

Mew ja muut koomabändit ovat valloittaneet mun soittolistat, mikä tarkoittanee sitä, että syyspöhnä on pahimmillaan. Kunhan tästä yli päästään, niin mulle iskee hillitön postaushimo ja inspis, toivottavasti.

Kinkkis täytti eilen yksi vuotta. Sen vuoksi ohjelmassa on ainakin jonkintapainen juhlapostaus, jonka toteuttamiseen mulla on ainakin omasta mielestäni ihan hyvä idea. Näemme siis seuraavan kerran juhlapostauksen puitteissa, siihen asti adios!

Q&A vol. 1 answers.

2010-10-22T18:56:00.002+03:00

Oorait, se on siis perjantai ja mä olen nyt porukoilla löllöilemässä. Kuten puhe oli, niin tähän postaukseen mä heitän vastaukset noihin kyssäripostaukseen tulleisiin kysymyksiin, joten pitemmittä läpinöittä, on to the questions!

Pituus/paino?

148 cm/44 kg

Kuvaile luonnettasi 5. adjektiivilla.

Ujo, avarakatseinen, hankala, omapäinen ja neuroottinen? :O

Ootko 11664% hetero?

Mä olen 11664% varma, että koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten en lähde kategorisoimaan itseäni mitenkään, jos sieltä vaikka tulla pamahtaisikin elämäni nainen tai jotain.

Mikä susta tulee isona?

Näillä näkymin baarimestari. Se olisi siis toiveammatti. Mähän valmistun ~~ainakin toivon mukaan~~ restonomiksi hotelli- ja ravintola-alalta.

Onko sulla mottoo?
En mä tiedä, onko se motto, mutta "hengitä joskus" on lause, jota mä tuppaan hokemaan itselleni aika paljon.

Poltatko?

En

Kuinka usein ryyppäät?
Todella harvoin. Tyyliin enimmillään kerran pari kuukauteen ja sekin yleensä sivistyneesti. Örveltäminen ei ole mun juttu. :D

Onko sulla jotain pahoja tapoja tai ominaisuuksia, joista haluaisit päästä eroon?

Turha stressaaminen ja laiskottelu mun ulkonäön suhteen. Mä löydän itseni vikisemästä mun tukan, meikkien ja vaatteiden takia, vaikka vika on itsessä, kun mä en saa itseäni ylös sängystä tarpeeksi aikaisin kunnon yöunien jälkeen.

Onko sulla pakkomielteitä? fobioita?

Pakkomielteistä pahin on varmaan tarkistaminen. Mä tarkistan hellat, avaimet, suoristusraudat, yms. aina ja mahdollisesti useammankin kerran. Fobioita, siis ihan fobia fobioita mulla ei ole, mutta mä pelkään erityisesti perhosia ja pellejä aika suunnattomasti. Erityisesti perhoset ällöttää mua suunnattomasti. D:

Seurusteletko?

Hmm no... Löytyyhän multa nykyään sellanen paijailtava, joka onkin syy mun viimeaikojen Varkaus-hypetykseen. :3

Onko sulla nyt (Kuopiossa) paljon kavereita?

Ei. :-----D How sad. Kuten mä sanoin, mä olen ujo ja mä olen tosi perseestä, kun puhe tulee kavereiden hankkimisesta. Hetkellisten juttutovereiden hankkiminen on helpompaa, mutta ihan oikeiden kavereiden hankkiminen on yhtä tuskaa. :-----D Mutta kyllähän tuosta meidän luokasta on pari huipputyyppiä löytynyt, joiden kanssa pyörii sitten kouluaikana. :)

Kuinka vanhana seurustelit ekan kerran?

Joskus 15-vuotiaana mä seurustelin ihan "oikeasti" ekaa kertaa. Jos sitä sellaista kuukauden kestänyttä teinihäsellystä voi seurustelemiseksi kutsua. :D

Mihin kouluihin/alalle hait lukion jälkeen?
Ykkössijalla oli tietysti tuo restonomin amk-tutkinto Kuopiossa, tokalla ja kolmannella sijalla oli sosionomin tutkinto Joensuussa ja Lahdessa ja viimeisenä valintana oli graafinen suunnittelu Joensuussa, minkä mä lätkäisin listaan lähinnä tilantäytteeksi, koska mä en luota taitoihini tarpeeksi enkä muuten mennyt pääsykokeisiinkaan, vaikka kutsu kävi.

Miten viihdyt Kuopiossa?
Hyvin. :) Jos mä saisin kaverit Varkaudesta (ja yhden emosaatanan Jyväskylästä!) Kuopioon, niin viihtyisin vieläkin paremmin.

Miten saat "köyhänä opiskelijana" rahas riittään?
Jaa-a, mä en porukoilla asuessa saanut läheskään niin paljon rahaa kuin mä saan nauttiessani Suomen veronmaksajien rahoista opintotuen muodossa, joten musta tuntuu, että mulla on ihan sikana rahaa. Tosin solussa asuminen on naurettavan halpaa ja netti tulee kämpän kanssa ilmaiseksi. Asumistuen jälkeen mulle ei jää paljon mitään maksettavaksi ja äiti ja mummo päätti maksaa senkin pienen hinnan mun puolesta. Lisäksi äiti ja mummo maksaa mulle linikkakortin ja kännykkäliittymän joka kuukausi ja lopun sälän mä maksan itse. Ruokaan ei mene mitenkään tuhottomasti rahaa, koska mä en tykkää pyöriä meidän solun keittiössä kaikkien jaloissa, joten mä elän pussinuudeleilla, pikakeitoilla, couscousrisotolla ja muulla mahd. yksinkertaisella ja nopealla ruualla.

Mutta mua hävettää, kun porukat makselee juttuja mun puolesta ja mä yritän saada töitä, että mä voisin maksaa omat menoni ja mahdollisesti muuttaa pois tuosta solusta.

Opiskeletko/ootko töissä? (mitä, missä)

Opiskelen hotelli- ja ravintola-alaa Kuopiossa. :) Töitä ei ole, mutta haku on päällä.

Mistä tykkäät eniten Kuopiossa?

Se on paljon isompi kuin Varkaus ja siellä ei ole samanlaista "piiri pieni pyörii" meininkiä kuin Varkaudessa. Mä olen alunperin Joensuusta enkä mä ole koskaan tykännyt asua Varkauden kaltaisessa käpykylässä, jossa ei ole mitään tekemistä mun ikäiselle porukalle. Kuollut paikka on kuollut, Kuopiossa on sen sijaan paikkoja, joihin mennä ja elämää! (Mutta kaverit..... D:) Ai niin joo, ja onhan Kuopiossa Henkka!! ♥

5 esimerkkiä hirveimmistä vaatteista, asuista tai asusteista.

1. Crocsit - Ne on rumia eikä sovi kellekään. Mä en ikinä käyttäisi niitä muualla kuin kotipihassa koiraa ulkoiluttaessa.
2. (Farkku)leggingsit + normimittainen paita - Tunnustan, että mä tunnen joskus palavaa halua olla lapsellinen ja kehottaa edellä mainittuun vaateyhdistelmään pukeutuneita ihmisiä palaamaan kotiin ja laittamaan housut jalkaan.
3. Jumpsuit - Ei, ei siis hyi. D:
4. Maximekot - Ne muistuttaa mua pikemminkin äitiysmekoista. Vielä pahempi, jos se on tehty trikoosta. Hyi.
5. Kiiltäväpintaiset toppatakit - Ne on auttamattoman rumia, vaikka Kyrtsä sellaisen kiskaisikin niskaan vuonna verkkarit ja hippipanta.

Millasia vaatteita et ikinä laittaisi päällesi?

Keltaisia ja oransseja. D: Erityisesti sinapinkeltainen ja nahistuneen porkkanan värinen oranssi saa oksennusefleksin valmiustilaan. Jostain syystä mä myös kammoan punaisia vaatteita. Mä en myöskään tykkää mistään ylityttömäisestä sarjassa Prinsessa Kermakakku, mutta mä en menisi sanomaan, etten mä ikinä ikinä ikinä pistäisi sellaista päälle.

Mua ei saisi ahtautumaan Backstreet/Cybershop goottivermeisiin, paitsi jostain tosi isosta hinnasta. :----D Puhun nyt siis sellaisista tietynlaisista vaatteista, onhan mulla Cyberistä ostettu Iggy Pop-paitakin, jota mä käytän oikein mieluusti. Lolitaksi mua ei missään tapauksessa saisi puettua eikä decoraksi tai joku fairy kei........

Mistä ostat mieluiten vaatteesi?

Koska mä olen köyhä opiskelija, mä shoppailen lähinnä Gina Tricotilla ja Halvalla&Mauttomalla, mutta jahka rahatilanne antaa periksi, mä haluaisin vaatteita mm. YesStyleltä. eBaykin houkuttaa...... Tästä kiitos Vilulle. :)

Kenen tyyliä ihailet?

Hmmm no, kenen tahansa, joka vetää tyylinsä kunnolla. Maichi on toki lähellä sydäntä. ♥ Gilfyn shop staffista löytyy porukkaa, joilla on myös tosi kick ass tyyli. Oikeastaan mulla ei ole ketään yksittäistä, jonka tyyliä mä suorastaan jumaloin. Se menee lähinnä niin, että mä näen jonkun kuvan randomista tyypistä ja ajattelen, että siinä on mahtava tyyli, mulle kans.

Minkä malliset/väriset olis sun unelmien hiukset?

Tällä hetkellä ne olisi todella pitkät, hiukan laineilevat, kerroksittain leikatut, vinolla ja hiukan ylikasvaneella otsiksella varustetut vaaleat tai lähes mustat hiukset, joissa on vaaleampaa väriä joukossa. :)

Mikä on sun lemppari meikkituote?

L'Orealin True Match Minerals meikkipuuteri.

Mikä inspiroi sua tällä hetkellä pukeutumisessa?

Jaa-a. Tumblr? :D Kaikki blogit, joita mä seuraan Tumblrissa, Jelly, random ihmiset ympäri nettiä ja kaduilla, laiskuus ja kokeisiin lukeminen. Mulla olisi inspistä, mutta tällä hetkellä ei ole rahaa/aikaa/tarvetta laittautua kovin kummoisesti. Masentavaa.

Ootko venyttäny korvareikiis?

En korvanreikiä, mutta korviksenreikiä kyllä. Hurraa-huuto kuivalle huumorille. :---D Mulla oli vasemmassa 5 mm ja oikeassa 8 mm joskus takavuosina, mutta oikea korva otti ja repesi, joten venyttäminen jäi siihen ja oikeassa korvassa on nyt söpö (...not) arpi entisen venytyksen kohdalla.

Sillon kun sulla oli ne pinkit hiukset, nii millä värillä sä niitä värjäsit?

Mä käytin Crazy Colorin Pinkissimoa, jota saa Cybershopista. :)

Miten laihdutat?

Katsomalla mitä syön ja treenaamalla/lenkkeilemällä kuin sekopää. :D

Lemppari TV-ohjelma?

Supernatural ja True Blood! :-----O ♥

Cokis vai pepsi ja light/max vai normi?

Coke Zero, kyllä kiitos. ♥

Paras biisi?
Team Sleep -- Formant tai Dir en grey -- Inconvenient Ideal

Paras suklaamaku?

Ihan tavallinen Maraboun suklaa. :3

Mikä olisi sun mielestä paras kohteliaisuus, jonka voisit saada?

Aaa, en mä tiedä. :D Joku sellainen, joka tulee ihan yllärinä tai vaikka kehut jostain jutusta itsessäni, josta mä en itse pidä ollenkaan. Esimerkkinä voisi vaikka mainita sen, miten mulle todettiin yksi päivä, että mä näytän söpöltä meikittä juuri heränneenä. Se oli aika fiilistä nostattavaa. :)

Lempi lautapelisi?

Alias tai Trivial Pursuit, vaikka mä otankin yleensä turpaan viimeksi mainitussa. :D

Lempi jäätelömakusi?
Minttu! ♥ ~~ja Ben&Jerry'sin Cookie Dough~~

Kissat vai koirat? Miksi?

Koirat, koska mä olen pahasti allerginen kissoille enkä mä tunne yhtäkään kissaa, joka antaisi halia/jonka kyljessä saisi röhnöttää, jos on huono päivä tai itkettää. Mä tykkään hiimailla ympäriinsä koiran kanssa enkä mä usko, että kissa istuisi mun kanssa kesällä marjapuskassa syömässä viinimarjoja lähes yhtä pölähtäneenä kuin mä itsekin. (Siis kuinka niin mä rakastan meidän sakemannivanhusta?)

Sims kakkonen vai kolmonen?

Kolmonen! :O ♥

5 parasta blogia?

HauteKeikk
Sleep Talkin' Man (kiitos Vilu :-----D)
Universal Doll
Rosa-Fiona Bettina
Subliminal Code

Millasista blogeista et tykkää?
Mä en pidä blogeista, joiden ideana ei ole oikeastaan mikään muu kuin viimeisimpien ostosten esittely ja "jee tätä mulla oli tänään päällä!!!!111!1!". On myös aika mälsää, jos blogin ulkoasu on tasan sen näköinen, ettei siihen olla panostettu ollenkaan, teksti vilisee naurettavia kirjoitusvirheitä, kieli on vaikeasti ymmärrettävää ja kuvat on huonolaatuisia. Jostain syystä mä inhoan sitä, miten päivän asut pitää purkaa niinkin tarkasti, että kerrotaan vaatteiden ostopaikka ja mahdollisesti hinta.

Ootko tehnyt sellasta postausta, jossa on sun vanhoja kuvia?
Tässä postauksessa pitäisi olla aika iso läjä mun vanhoja kuvia. :-----D

Voitko joskus tehdä meikkipostauksen?

Jos meinaat meikkitutoa, niin voin pistää korvan taakse. Yksi sellainen löytyy jo täältä.

Montaa kieltä osaat?
Kuutta. :)

Missä maissa oot käynyt?
Virossa ja Ruotsissa. Melkonen maailmanmatkaaja, eiks?

Mihin maahan tällä hetkellä haluaisit?
Japaniin halajan edelleen.

Missä maassa olet viimeksi käynyt?
Virossa. :----------)

Onko surullista, että Herra Ylppö jää tauolle?
Onhan tuo, kun Ylppö&immeiset ja Maj Karma on molemmat mun lemppari bändejä. D:

Pahimman makuinen lonkero mitä tiiät?
Se ihan tavislonkero. D:

Oletko maistanut Åttå Drinkeroita?

Valkovenäläistä joo ja se oli tosi sokerista.

Katotko bb:tä?
Hyhhh, en ikinä.

Kuunteletko Musea?

Jep. :)

Pelaatko Facebookissa niitä pelejä?

Bejeweledia kyllä!

Keräsitkö pienenä pokemonkortteja?
Joo. :----D

Mitä kirjaa luet tällä hetkellä?

Linnunradan käsikirja liftareille ♥

Pelkäsitkö jotain pienenä? Jos kyllä, mitä?
Pimeätä mä pelkäsin ihan sikana.

Mitä mieltä olet vampyyrivillityksestä?

Musta se on jo vähän liikaa. Joka paikasta tuppaa vampyyreitä. D:

Oletko ikinä kuullut Kurikasta?

Olen mä kuullut, mutta en ole koskaan käynyt. :D

Jos sinut laitettaisiin autiolle saarelle, mitkä 3 tavaraa ottaisit mukaan?

Soutuveneen ja kaksi airoa. :)

Miten piristät itseäsi ollessasi surullinen tms?

Nukkumalla ja kuuntelemalla musiikkia. :D

Olit joskus kauan stten batsussa eikös?
Oi ihana batsu. ♥ Joo, siellähän mä olin, mutta mä inhosin batsussa pyöriviä Dirufaneja, jotka ei osaa käydä järkevää keskustelua riitelemättä ja ylianalysoimatta. Nykyään mä käyn fukkatsussa hankkimassa viikon naurut, kun porukka tappelee Kyrtsän perseen muodosta ja Tossun uudesta tukasta ja sen syvällisestä merkityksestä.

Oliko se pellefobia joku vaihe vai onko ne vielä karmivia?

Ne on edelleen ällöttäviä. D:

Who is ur fashion inspiration?

Ummm... It can be anyone, I guess.

What is ur favorite band?

Dir en grey or Deftones. :O ♥

Do u have a boyfriend?

Yes, I think I do. :)

Do u have any gyaru friends?
Nope.

Would u like to join some cir?

Nahh... I don't find them that interesting.

If someone gave u money for plastic surgery what would u change?

Get bigger boobs, I guess?

Baby, you're a firework, come on show em what your worth!

Ooookaaayy. :DDDDdd

AM I SEXY?

Yes Oprah, yes you are.

Ja loppuun pöhnä-Nora. Jeeeeeee~~~~~~

Syysloma.

2010-10-16T14:39:00.002+03:00

Pitkästyttävä otsikko ja randomeja kuvia mun kansioista. Pahoittelen, jos teksti kuulostaa vittuuntuneelta, mun selkään on sattunut eilisestä asti naurettavan kovaa, joten mä olen ehkä vähän kiukkuinen johtuen lähes jatkuvasta ikävästä olosta.

Enihööz, syysloma starttasi eilen ja mä vietän ainakin osan lomasta tentteihin lukien. Tästä pitäisi hinautua kohta meikkaamaan ja laittamaan moppia edustuskuntoon, kun moodle ei näytä haluavan toimia, joten mun suunnitelma ahkerasta opiskelusta meni vähän myttyyn. Ahkera opiskelu.... No ahkeraa opiskelua siihen asti, kunnes kutsu tulee muualle. Sitä odotellessa. :D

Mun lemppari kaikista "ei huvita miettiä vaatteita tänään"-päivien asuista. Entiseltä poikaystävältä peritty TBO:n bändipaita, farkut, pitkä hihaton ja mun ainoa värikäs huppari sen vihreän lisäksi. Paidan bändiä mä en lähde kehumaan millään tavalla, mutta kiva paita on kiva paita.

Ei ole taaskaan mitään suunnattoman fiksua ja kiinnostavaa sanottavaa, kun ajatukset on vähän muualla. Se aika, jolloin mä en lue, menee kavereiden seurassa pyörimiseen, joten mä varoitan jo nyt, että postauksia tulee nyt syyslomalla nihkeästi, jos ollenkaan. Sori sori sori sori. Mä haluan ottaa Varkaudesta kaiken irti ennen kuin mä palaan Kuopioon elämään, joka pyörii koulun ja koneella murjottamisen ympärillä.

Mua ärsyttää, kun tuo pikkurillin sormus katosi. Se oli yksi mun lemppareista. D: No mutta juu... Mä asustelen mummolassa ainakin su-ti välisen ajan ja muuten mä yövyn porukoilla ja oletettavasti yhden kaverin luona, mutta jälkimmäinen on vielä aikomisvaiheessa. Mä myös menin lupaamaan, että mä teen porukoille ruokaa jälkiruokia myöten jossain tässä syysloman aikana. Saa nähdä miten käy.........

Mutta nyt mä lähden muotoilemaan tätä moppia astetta vähemmän lässähtäneeseen kuntoon ja toivottelen teille hyvät päivän jatkot! :)

Muistakaahan tuo kysymyspostaus, aikaa on kysellä vaikka kuinka paljon ja kysymyksiä saa tulla paljon! Eli kysymystä heittämään alla olevaan postaukseen tai formspringiin, jos et ole vielä mitään kysynyt ja jos olet, niin heitäpä vielä toinen satsi. :------D

Atm I'm on vacation, so sorry for being lazy and doing a half-assed English summary. :-----) My back is aching really bad and I should be on my way to doing my hair n' such, but yess..... My vacation consists of studying hard for exams, running around with my friends and spending time with my family before I have to go back to Kuopio. How depressing. Oh well, I'm trying to enjoy this little vacation I have and that's why there won't be too many entries during the following week. (English fail yaaayyyyy!!!!) Remember to post your question on my Q&A entry (or formspring)! Imma go now, soooo buh bye! ♥

Kysy.Ask.Fråga.Whoteva.

2010-10-13T00:34:00.001+03:00

kuva jostain päin tumblria. maichii ♥

60 lukijaa on nyt sitten täynnä ja ohjelmassa on kysymyspostaus! Yaaaayyyy, tuulettelen itsekseni tälle mahtavalle saavutukselle. :-----)

Kaikki tietää varmasti, mikä on idiksenä eli kysymyksiä tulemaan tähän postaukseen tai formspringiin anonyyminä tai nikillä, ihan sama.
Kaikkea saa kysyä hyvän maun rajoissa.
Aikaa annan ensi viikon perjantaihin (22.10).
Ei ole katastrofi, jos sama henkilö kysyy useammankin kysymyksen, hyvä vaan. :D

60 readers = time for Q&A post!

I bet you know the idea. You post the questions, I answer them!
You can ask me anything, good taste is appreciated.
Post your question in this entry or formspring.
You have time 'til October 22nd, which is Friday yusyuss..
You can ask multiple questions if you feel like it, I don't mind. :)

101010

2010-10-10T16:20:00.000+03:00

Mä haluan tästä rusketuksesta eroon. D: Ja mä aloitin tämän merkinnän kirjoittamisen maanantaina. Nyt sunnuntaina voi olla ihan hyvä idea kirjoittaa loputkin jutut, jotka mä olen unohtanut viikon mittaan, joten vedän ihan improvisoiden jotain randomia näppiksenhakkausjäkätystä ilman minkäännäköistä päämäärää.

Enjoy the randomness.

Ensinnäkin, lukijoita Bloggerin kautta on 58, mikä meinaa sitä, että mä tarvitsen enää kaksi (2) lukijaa lisää, jotta mä voin tuottaa teille sen kysymyspostauksen, joka kiinnostaa varmasti kaikkia.
...not.

Vaikutanpa mä kiukkuiselta. Tosiasiassa mä en ole millään tavoin kiukkuinen. :) Ihan päinvastoin. Jaloissa leikkii läjä mäyräkoiria ja mun viikonloput ovat olleet tämän viimeisen kuukauden ajalta aivan mahtavia eli toisin sanoen mä odotan perjantaita ja pääsyä Varkauteen ihan täpinöissäni ja tällä viikolla mä saan nautiskella päivää pidemmästä viikonlopusta, kun maanantaina ei ole koulua ja mä saan olla vielä sunnuntain Varkaudessa. Siis kyllä, helvetti on jäätynyt ja visiitit Varkauteen on kovempi juttu kuin jouluaatto. Nyt kun saisi vielä sen paninin, niin elämä olisi ihanaa ja täydellistä ja kuolisin onnellisena. :------------)

Oho oho oho, siinä on teille asukuvaa. Jostain syystä asukuvien ottaminen onnistuu multa edelleen tosi nihkeästi, mutta joo, noissa vaatteissa mä hinasin peebani kouluun maanantaiaamuna ja tunsin itseni hyvin pukeutuneeksi. Oli ihan jees saada mun lempikorkkarit käyttöön pitkästä aikaa. Korot on vaan niin korkeat, että niillä ei käpötellä kovinkaan pitkälle ilman, että päkiät huutaa halleluujaa ja silmissä vilisee kangastuksia istumiseen soveltuvista alustoista.

Hellurei ja sisältörikkaat postaukset. Mun aivot on munakokkelia ja se näkyy kyllä tekstin laadussakin, anteeksi. Mun täytyy vain saada bloggausmode päälle, niin juttujen älyllisyyskin saattaa ehkä, huom. ehkä kasvaa, mutta edellä mainittua modea ei napsauteta nyt päälle, vaan mä siirryn koiranlenkitysmodeen ja jätän teidät ihmettelemään tätä kummallista aivo-oksennusta, jonka mä kävin tänne sylkäisemässä.

Adios!

Well, well, well... I have nothing to say but I feel like posting, so yay for random posts. I need two more readers to reach 60 which means I'll finally be able to make that Q&A post. Aaaannndd... uhh... Coming to Varkaus has been unbelievably (spelling?) nice for the past month. The reason? Eh eh eh..... :D It's just fun to come home and every Friday is like Christmas. No, better. :) Anyhooz, anyhooz... The picture is me on Monday, I decided to take my fave heels for a walk. It was fun but painful, but love is pain, so...

Vi räknar dagar, vi räknar år.

2010-10-03T19:18:00.001+03:00

Täällä on yksi pöhnäinen teetä hörppivä bloginomistaja, jota ärsyttää nykyään sana "bloggari".

Pahoittelen hiljaisuutta, mutta mä en jaksa välittää, selittää ja/tai potea huonoa omatuntoa siitä, etten mä ole saanut itseäni blogin ääreen. Mulla on ollut.. noh... muuta ajattelemista ja tekemistä erityisesti tässä parin viimeisimmän viikonlopun aikana, mutta siitäpä ei sitten enempää. :D

Hirveästi asioita on jäänyt päivittämättä tänne ja suurimman osan mä olen jo unohtanut. Yhtenä juttuna mä voisin mainita sen, että muutama viikko takaperin meidän porukoille muutti uusi lattianakki, joka tottelee ~~jos tottelee~~ nimeä Rolle. Mukula on nyt 12 viikkoa vanha, sillä on terävät hampaat ja valtavat etutassut. Koirista puheenollen mä olen harmitellut tämän viikonlopun sitä, että mä asun kämäsessä solussa, jonne ei saa tuoda lemmikkejä. Porukat totesi perjantaina, että jos olisi toisenlainen kämppä, mä saisin meidän sakemannivanhuksen Kuopioon, kun se vanha hömppä on mulle niin rakas ja me hönttästään yhdessä aina, kun mä käyn Varkaudessa. Tyhmä solukämppä, tyhmä Kuopio, josta ei meinaa löytyä töitä!

2NE1:lta tuli uusi levy juuri oikeaan saumaan, koska mä tapaan kuunnella vähän menevämpää musaa masentuneena. Jostain kumman syystä kortsupoppi ja erityisesti 2NE1 on uponnut erityisen kovasti tässä muutaman viikon aikana. To Anyone on kiva levy ja mä rakastan erityisesti Can't Nobodyn musavideota. ~~Minzynomnomnomnomnomnomnomnomnomihana~~....Ja CL:n blondia tukkaa. ;___; Mä hingun nyt entistä enemmän blondin tukan perään, mutta joudun hillitsemään mielihaluni ihan tukan kunnon tähden.

Läjä uusia videoita laukaisi mulla suunnattoman treenihimon ja musta tuntuu, että treenaaminen alkaa tuottaa tulosta. Farkut tuntuu löysemmiltä! Aaaaa, vielä mä saan ne mun lempifarkut käyttöön. :----)

Tuleviin postauksiin liittyen mä voin vinkkaista sen verran, että ainakin sellainen "Lempikorut, -hatut, -kengät plääplää"-postaus on tulossa eikä tarkoitus ole päivittää kerran kahteen viikkoon, vaan mä alan postailla taas vähän ahkerammin inspiksen mukaan. Mieliala on normalisoitunut ellei jopa aikaisempaa korkeammalla, joten fiilistä kirjoittaa löytyy, ainoa ongelma lienee ajanpuute. :D

Nyt täytyy nostaa perspuoli penkiltä ja lähteä masentavalle bussimatkalle Kuopioon.

We're soaked in oxygen.

2010-09-20T11:10:00.001+03:00

Tuollaisella mua on heitelty jo parista suunnasta ja lupailin tehdä sen viikonlopun aikana, mutta ajanpuutteen vuoksi jouduin syömään sanani. Sori ja kiitos Jennille ja Elinalle, jotka molemmat nakitti mut tekemään tämän!

Idiksenä on kuulemma laittaa ylläoleva kuva blogiin (tää oli ilmeisesti aika pakollista) ja kertoa itsestään seitsemän faktaa, joten täältä saatte seitsemän faktaa. :D

1. MÄ OLEN HIRVITTÄVÄN UJO
Tosin oikeassa seurassa ~~riittävällä promillelukemalla~~ multa irtoaa juttua ja kärkkäitä mielipiteitä.

2. MÄ PALELEN HERKÄSTI
Oikea vilukissojen vilukissa. Mä palelen kuin orava pilkillä, jos huoneen lämpötila laskee alle 22 asteen.

3. MÄ PELKÄÄN PERHOSIA JA PELLEJÄ
...ja syvää vettä ja ampiaisia ja koppakuoriaisia ja labbiksen kokoisia tai siitä suurempia mustia koiria. Viimeksi mainittuun on hyvä syykin, kun eräs ystävällismielinen labbis päätti ottaa maistiaiset mun naamasta.

4. MUA ÄRSYTTÄÄ KOKATA/TREENATA/PIIRTÄÄ/KIRJOITTAA JOS JOKU KATSOO
Ei pyge! Raivostuttavaa, jos joku kyttää vieressä ja kehtaa mahdollisesti ehdottaa jotain parempaa keinoa tehdä jotain. Mä teen sen omalla tavallani, vaikka se olisikin vaikeimman kautta.

5. MÄ OLEN MUSIIKILLISESTI KAIKKIRUOKAINEN
Ainakin melkein. Mulla menee lähes mikä vaan, jos se vaan kuulostaa hyvältä. Ikuisiin lemppareihin kuitenkin kuuluu bryimättö ja indierämpytys. :-----) Mulla on kausia, jolloin mä en pysty kuuntelemaan jotain musaa ollenkaan, kuten nyt mä en jaksa kuunnella kovinkaan montaa mättöbändiä, mutta eiköhän tuo hiljalleen palaile tuolta.

6. MÄ VOISIN KAI KUTSUA ITSEÄNI SINKUKSI NYKYÄÄN
Jep. Parisuhteeton ihminen...

7. MASIKSESTA HUOLIMATTA TÄMÄ VIIKONLOPPU OLI MUKAVIN PITKÄÄN AIKAAN
Siitä kiitos mm. Asnnalle, Marialle, Sallalle ja kumppaneille. ♥

Nyt mun pitäisi nakittaa ihmisiä tekemään sama juttu, mutta lähes kaikki mun seuraamat ihmiset on nakitettu jo. D:

Yritetään kuitenkin!

Sanna
Elise
&
Sini

...nakki on puhunut.

Lisämainintana Vilu, joka saisi hinata perspuolensa tekemään saman haasteen. :--------) Mä tiedän, että sut on haastettu!

Tää on varoitus.

2010-09-13T12:07:00.000+03:00

Tulin ilmoittamaan, että kinkkiksessä tulee olemaan vähintään viikon mittainen päivitystauko. Mun henk.koht. elämä on sen verran pirstaleina nyt, että mun täytyy kaapia jostain kokoon motivaatiota raahata perseeni kouluun joka päivä eikä muuhun sitä motivaatiota sitten jääkään.

Ehkä viikonlopun kestävä hermoloma perheen luona nostaa mielialaa edes vähän ja postauksia tulee jo ensiviikolla, mutta niiden laatuun liittyen en lähde lupailemaan mitään.

Anteeksi hirveästi, mutta mä en ihan oikeasti pysty nyt.

I'm going to have a little break, so there won't be any posts for a week or so. There's too much stuff on my mind right now. Sorry.

Well, we've seen youd 3D movies in violent abduction.

2010-09-07T22:14:00.000+03:00

Koska mä nukuin tänään pommiin ja lähdin kouluun minimaalisessa meikissä ja maksimaalisessa ketutuksessa, mä en työnnä yhtään naamakuvaa tähän postaukseen. Sen sijaan mä vikisen parista jutusta, jotka aiheuttaa mulle ihan liikaa päänvaivaa.

Oi elämän vaikeutta, kun mä en osaa päättää kumpi ylläolevista tuotesarjoista pitäisi ostaa. Mä olen kuullut hyvää molemmista, mutta molempia en raaski ostaa. En sitten tiedä, että kumpi on parempi. Dumb Blondesta mä olen kuullut myös negatiivista palautetta, mutta se olisi niin pelastusta mun hamppureuhkalle. Onko kellään kokemuksia yllä esitetyistä tuotteista vai onko mielessä kenties joku vieläkin parempi? Bed Head-sarjan sisällä mä kuitenkin haluan pysyä.

Pahoittelen kämäsiä photarisähläyksiä, jotka on niin feilauksen riemuvoittoa, että booyah! Mä en jaksanut taistella photoshopin kanssa tappavan lenkin jälkeen.

Eli nyt, kun musta on viimein tulossa telkkarin omistaja, mä saan mun PS3:n käyttöön. Mä en vaan osaa päättää kumman ostaisi ensin. Resident Evilin vai God of Warin? God of Warin perään mä olen vinkunut jo synttäreistäni asti ja Resident Evil olisi juuri sitä zombiemättöä, jota mä rakastan sydänjuuriani myöten. Ressua on tullut myös pelattua aiemmin, joten...

Plöö, enpä jaksa enempää spekuloida, vaan päästän itseni keittämään iltateet ja sitten nukkumaan!

Aaa ja btw! 57 lukijaa Bloggerin kautta! Kolme lisää ja tulee kysymyspostaus!

-English summary laterrrrr.... Lazy blogger is lazy.-

Just say okey dokey.

2010-09-06T23:25:00.001+03:00

Awlrite, koulut alkoi keskiviikkona ja mä olen sahannut kampuksen ja kämpän väliä jo sen verran, että osaan perille eksymättä ja selviän ilman aikataulun apua, ainakin yleensä. Tähän mennessä musta on tuntunut siltä, että mä olen onnistunut valitsemaan oikean koulun, jota mä oikeasti haluan käydä. Tosin mulla on vasta kaksi kunnollista koulupäivää takana. Kaksi tai kaksikymmentä päivää, ne on silti olleet tosi kiinnostavia ja motivaatio käydä tunneilla on monta kertaa parempi kuin esim. lukiossa, joka oli mulle lähes poikkeuksetta hillitöntä pakkopullaa, jonka mä kävin läpi vain siksi, etten mä tiennyt lainkaan mun tulevaisuudensuunnitelmista, kun mikään ei tuntunut omalta.

Hotra vaikuttaisi aika kiinnostavalta ja opiskelun arvoiselta alalta, sillä varsinkin kielet on mun juttu ja asiakaspalveluala tuntuu kivalta idealta, vaikkei sitä ihan heti uskoisi, jos tietäisi miten sairaan ujo mä olen. Yhtenä miinuksena mä voisin mainita hotrasta sen, että mä joudun luopumaan madonnastani, kun keittiötunnit alkaa. Sinänsä ihan hyvä, kun ikenet on vetäytyneet jo jonkin verran lävärin vaikutuksesta, mutta tuntuu niin kummalliselta heittää hyvästit jollekin, joka on jököttänyt mun naamassa jo pian kolme vuotta. :------------( ♥

Vikinä sikseen ja hiukan asukuvaa kehiin. Kyllä, mä otin asukuvia. Johtuu varmaan siitä, että mä hyysäsin keskiviikkona kotiin yhden kivoimmista heräteostoksista ikinä, oikeastaan kaksi.

Tuollainen ylipitkä pääkalloneulepaitatunikamikälienee lähti mukaan Halvalta&Mauttomalta. Kävin kiertelemässä aikomuksena etsiä laukku ja/tai kengät, mutta kun kumpaakaan ei tahtonut löytyä, mä turhauduin ja päätin visitoida H&M:n yläkerrassa, jossa tuo söpöläinen odotti mua.

Anteeksi kamala tukka ja minimaalinen meikki. Valitin jo Vilulle, miten nihkeätä on herätä kasiksi kouluun. Mä en vieläkään osaa herätä niin aikaisin. D:

Hyi miten epäselvä kuva, mutta olkoon. Mulla on ehkä vähän hölmö olo, kun kuljeskelen ympäriinsä tuollaisen Jesse-rannekorun kanssa näinkin epäkristillisenä ihmisenä, mutta vaikka en itse uskontoon öh... usko (?), niin mä en voi kieltää sitä, miten kauniita nuo kuvat on. Olisin tuplasti tyytyväisempi tuohon rannekoruun, jos siinä olisi hiukan eri aihealueella pyöriviä, mutta samaan tyyliin toteutettuja kuvia.

Hyhh, mä tosiaan tarvitsen rankkaa kiinteytystä ja muutaman kilon pois tästä seksikkäästä varresta. Nuo sukkahousut oli siis toinen henkkamaukan ostoksista. Kenkiäkään mä en enää ~~toistaiseksi~~ kaipaa, kun mä tajusin, että nuo kengät näyttää aika jepalta sukkahousu/leggari/yms. sähellysten kanssa. Ehkä farkkujenkin, kunhan mä nyt saan kinttuseni ohuempaan kuntoon.

Mä muuten ajattelin (taas) aloittaa Livejournalin puolella vähän enemmän aivo-oksennusmaisen blogintapaisen, johon mä kirjoittelen sälää, jota mä en tänne halua/viitsi kirjoittaa. Postaukset tulee olemaan kaverilukon takana, joten jos omistat Jorman ja haluat päästä tutkailemaan mun dorkailua tarkemmin, lisäilepä tämä dorka listoillesi. Muistakaa kuitenkin, että mä noudatan tätä "comment to be added" shaiperoa eli kommenttia sille varattuun paikkaan. Uskonpa, että te jormalaiset tiedätte. :)

http://kinkkis.livejournal.com/

Ulkoasu on väliaikainen sähellys, jonka mä väänsin hyppytunnilla couscoussalaattia syöden.

I started in Uni on Wednesday and it seems really interesting so far. :) It's hard to wake up at 6:30 almost every morning, but at least I feel like I'm studying something that I'm really interested in. Unfortunately, I have to kiss my monroe goodbye 'cause we can't have any kind of jewelery on when we're cooking for hygienic reasons.

Those are the clothes I wore today. I found the tights and the shirt from H&M and fell in love with them, so I had to buy them! This is the first time I've shown you my Jesus-bracelet, which is slightly lol worthy 'cause I'm anything but Christian, I just like the pretty pictures innit.

I also made a Livejournal account (again), so if you have an LJ, comment and add me!

http://kinkkis.livejournal.com/

Sorry for the crap layout, it's temporary!

Ylpeydennielemispostaus.

2010-09-01T01:28:00.001+03:00

Ah, tätä taipumisen juhlaa ja aivopeseytymisen makeutta. Mä nimittäin aion viimein myöntää itselleni, että mun on aika syödä sanani ja todeta, että mun metalheadin imago on ottanut pahasti osumaa kpopin, tuttujen kesken kortsupopin livahdettua musavalikoimiin. Siitä siis otsikko, mä nielen ylpeyteni ja tunnustan, että joo, mä tykkään niistä ylinäteistä pojista (ja tytöistä), jotka vetää hillittömiä muuveja enemmän tai vähemmän korneissa videoissa enemmän tai vähemmän häkellyttävissä stailauksissa. Mua edelleen huvittaa, miten monessa kpop yhtyeissä on vähintään yhtä paljon jäseniä kuin Slipknotissa ja jokaisella jäsenellä on se muutaman sekunnin lauluosuus, joka on ohi nopeammin kuin meitin siivouspuuska. Ehkä juuri siksi mä pidän enemmän itsenäisistä artisteista, joiden ei tarvitse jakaa kolmen minsan biisiä seitsemän muun jäsenen kanssa, vähintään seitsemän siis.

Mä nyt meinasin heittää kehiin muutaman lempibiisin/artistin videoineen, joten valmistautukaa videotulvaan yusss.

Mun kpop hypetys lähti käyntiin viime syksynä, jolloin eräs nimeltä mainitsematon Naattori syötti mulle 2NE1:n Firea ja Lollipopia, jossa edellä mainittu yhtye feattasi Big Bangin kanssa. Loppusyksyn mä popitin Lollipopia puhtaasti läpällä, mutta kun mä tutustuin 2NE1:n materiaaliin vähän syvemmin, mä aloin suhtautua tyttöihin vähän vakavammin. Tähän päivään mennessä 2NE1 onkin pysynyt ainoana tyttöbändinä, jonka jokaisesta biisistä mä olen tykännyt. ~~Sitä paitsi Minzy on järjettömän söpö ja sillä on parhaat muuvit~~ Tämän hetkinen lempibiisi on ehdottomasti Follow me, jonka tahtiin on hauskaa sheikata ja lipsyncata nolosti. :-------)

Plussaa stormtrooper-puvuista.

Pieni tarina 2NE1:een liittyen. Mä nimittäin bongasin yhtenä päivänä Firen videon (Street versio!)jostain näytetelkkarista Varkauden Prismassa. Ohi kulkiessani mä huomasin, että telkkarissa pyöri jotain tuttua ja musta tuntui, että mun pitäisi olla jotenkin hämillään ja mä olinkin, kun mä tajusin, että mä katsoin 2NE1:n musavideota. Tunnustan osoittaneeni telkkaria hölmistyneenä ja sanoneeni äiskälle ”2NE1!”. Äiti ei tietenkään tajunnut mistä mä puhuin, mutta mä olin aidosti yllättynyt. :-------D

Nyt Big Bangiin, jota mä en voi sietää. :D Mä en pidä Big Bangista paria biisiä lukuun ottamatta, vaan mä olen ihan in lööv T.O.P:n, Taiskan (a.k.a Taeyang)ja G:n soolomateriaaliin. Ilman Big Bangia (ja Lollipopia) mä en kuitenkaan tietäisi yhtäkään edellämainituista. G oli ensimmäinen, jonka soolomatskuun mä tutustuin syvemmin kuuntelin jätkää aluksi ihan läpällä. Lopulta mä rakastuin G:n biisehin Heartbreakerin koreografioiden takia. Kyllä, tykkään biisistä, koska siinä on hyvät koreografiat. G Dragonia seurasi Taiska, jonka Justin Timberlake viboista (sori, sori…) mä tykkäsin ihan hirveästi. Hyvin tanssivat R n’ B jäbylit = Guilty pleasure. Sekä Taiskan että G:n ekat letut on kulutettu loppuun ja vielä senkin yli ja Taiskan uusin levy Solar on tällä hetkellä kovassa kuuntelussa. Lähipäivinä rankimman popituksen alaisena on Taiskan I'll be there, joka pasahti Suntuuttiin not too long ago ja täytyy myöntää, että mä tykkään kys. biisin MV:n Mikaeru Jakuson meets Backstreet Boys meets Beauty & The Beast viboista, joita ainakin mä siitä saan. Lakkaanpa nyt hokemasta viba, viboista, viboja....

I like ur Chrome Hearts boxers.

Vaikka Taiska saisi pitää paitaa päällä vähän useammin, on tuo tyttöä tarvitseva jätkä tehnyt muhun lähtemättömän vaikutuksen ~~vatsalihaksillaan~~ laulu- ja tanssitaidoillaan. Hahaa, huomasitteko miten surkean läpän mä heitin viitaten yhteen Taiskan biisiin? Ihan itkettää. :-----------)

Uusin tuttavuus onkin sitten T.O.P, johon mä tykästyin jokin aika sitten ilmestyneen Turn It Upin kautta. Jätkä on vielä toistaiseksi sen verran uusi juttu mulle, ettei mulla ole oikeastaan mitään sanottavaa. Muuta kuin "Albumi, kiitos!".

Hyvä biisi, hyvä video ja lopun eu-eu-eu-käsivitkuttelut (= lisää liikkeitä mun idioottihytkymiseen) ja stailaus kyllä kiitoooooss. Mutta..... Videota katsellessani mä huomasin sen muistuttavan mua kummasti Snoop Doggin Drop it like it's hotin musavideota ja tätä....

...joka on kuitenkin yksi viimeaikojen parhaimmista sheikkausbiiseistä/musavideoista.

Siirrytäänpä takaisin kortsupoppiin ja hypätään samalla YG:n leiristä huitsin hiivattiin.

Samalla päästään myös bändeihin, joita mä en voi mitenkään ottaa vakavissani, toistaiseksi. Aloitamme Super Juniorilla. Jos joku on katsonut Eatyourkimchin How to dance kpop style-videot, te tajuatte miksi mä valitsin juuri Sorry Sorryn... :--------D Eatyourkimchin pariskuntaa saamme myös kiittää siitä, että mä olen löytänyt näin helmen poikabändin. (Build a fire, build a fire, drop the fire, drop the fire, oh my god, oh my god....) Ehkä vielä joskus mä pystyn ottamaan SuJun tosissani, mutta toistaiseksi se on vielä lollitteluyhtyeiden listalla.

Toinen kyseiseltä listalta löytyvä yhtye on SHINee, joka oikeastaan alkaa saavuttaa vakavasti otettavan bändin titteliä. Vielä muutama kuukausi takaperin mä olin ihan varma, että SHINee on joku japanilainen poppari, joka taistelee Gacktin kanssa musadiivan herruudesta. Älkää kysykö mistä mä kyseisen mielikuvan olen saanut. Mä en tiedä itsekään. :------)

Mä luulin hauskuuden päättyvän RingDingDongiin enkä mä yhtään tykännyt Luciferista ennen kuin mä näin biisin videon ja nuo intron egyptiläinen ninja-käsiheilutukset. No tadaa! Luciferista tuli satakertaisesti parempi biisi ja kaikki satunnaisen käsillä huitomisen ansiota! Hommasinpa sitten koko albumin koneelle saman tien. Lucifer on silti eniten kuunneltu biisi koko läpyskältä.

Kuusi videota ja tuhottomasti tekstiä lienee tarpeeksi. Mä voisin jatkaa vielä muutamalla artistilla, mutta jätetään ne suosiolla pois. Onneksi olkoon, jos jaksoitte lukea jutun loppuun ja katsoa videot. Jos ette katsoneet vähintään T.O.P:n, Taiskan ja Jay Z:n videoita, niin kuritushuonetta teille. >:(

Okay, I admit. I'm starting to like kpop. I swore that I'd never like it, but the bands/artists above have proved me wrong and now I just have to swallow my pride and admit it. :----------D

Nope, I didn't do it.

2010-08-31T22:30:00.001+03:00

Mä en lähtenyt käymään Varkaudessa ja kameralutkaillut Sokoksen vessassa bussia odottaessa.

I didn't go to Varkaus and camwh00r my ass off in a toilet at a local mall thingy thing while waiting for the bus to come.

...Enkä mä ostanut odotellessani vuoden parasta levyä, joka oli jostain syystä saanut kotimaisen musiikin hintalapun.

...And I didn't buy the best album released this year while waiting for that damn bus.

Mä en myöskään rymynnyt turvalleni keskellä Kuopion linja-autoasemaa ja avannut polveani siinä samalla. Enkä mä deconnut kännykkääni ensimmäistä kertaa elämässäni (ernuvuosien tarrasähläyksiä lukuunottamatta) ja feilannut sitä.

I also didn't land on my face in the middle of a bus station and get a bleeding knee by failing like a champ, and I didn't deco my cell for the first time ever and fail at that too.

Herpin' mahh derp like yeaah.

2010-08-28T00:46:00.001+03:00

Alright, Varkaus-kuvaspämmin kakkososa on täällä! Jatkamme idiotismimateriaalilla, jonka osuus ainakin meitin kuvista oli about 95%, kun mä en mitenkään saanut itseäni ottamaan tilannetta vakavasti ja posettamaan asiallisesti. Vilu posetti niin näpösti ja oli sievä. :-----( ♥ Teistä en tiedä, mutta Vilu ja mä naurettiin naamat punaisina, kun selattiin kuvia läpi ja itsekin repeilin vielä kuvia käsitellessä. Mä lopetan turhan pälpätyksen tähän ja annan kuvien puhua puolestaan!

The second part of my pic spam is here! The pictures are filled with idiocy which had a huge part in my pictures. :----D About 95% of my pictures ended up being retarded 'cause I couldn't take the situation seriously and pose like a pro. Vilu was really pretty tho. :-----( ♥ Idk about you but Vilu and I laughed our asses off while looking at the pictures and I was still cracking up while I was editing them. Buttt... Imma stop babbling now and let the pictures speak for themselves!

In ur picturzz, steelin ur fame.

I like your double-chin, hun. ♥

What the actual fck?

???????

Seuraavien kahden kuvan aikana mä suosittelen muistelemaan Taiskan Wedding Dressin kertsiä,
jos kyseisen biisin tiedätte.

"Baaaaa-aaaybeehhh!"

"Laaaa-aaydeeehh!"

Tähän on hyvä lopettaa. :-----D Super-Dorka kiittää ja kuittaa!

Girl, we're fake and artistic. That's how we come up with our blog titles.

2010-08-26T23:49:00.001+03:00

Mä palailin Kuopioon porukoitten kyydillä n. kolme tuntia sitten. Käytiin syömässä Raxissa ja porukat tarjosi mulle täydennyksen ruokavarastoihin, mistä olen hyvin iloinen, varsinkin laktoosittomasta maitojuomasta, jota ei meitin lähikaupasta löydy. Tänään ei huvittanut meikata tai laittaa tukkaa millään tavalla, joten raahustin ympäriinsä muistuttaen syöpäpotilasta. Pahoittelen, jos joku bongasi mut tälleen hehkeänä. :-----)

Mä lupasin tykittää teitä kuvilla mun Varkaus-visiitistä, Vilu ja mä nimittäin hinattiin peppumme kameran eteen, kun viime kerralla se vähän jäi............. Tai siis ei jäänyt, mutta tulos oli sen verran komija, että oli parempi jättää kuvat ~~transusta Dean Winchesteristä~~ kansioiden kätköihin. Rajoitin kuvat nyt omaan pärstään, kun Vilu karkasi untenmaille (?) enkä mä täten voi hyväksyttää sillä kuvia, joissa sekin esiintyy.

Lievä ylivalotus ja nimeltämainitsematon punapääpaviaani vähän lässäyttää tunnelmaa. :-------D

Jep. Mun osalta noita järkeviä kuvia ei tullut mitenkään häkellyttävän paljon. Mulle iski hirvittävä naama- ja vaateangsti, mä olin turvoksissa edeltävän päivän leffamursuiluista ja muutenkin mua vitutti tämä meitin tukevahko tomumaja, jonka pienennysprosessi mulla on parhaillaan käynnissä. Mulla oli armottoman ruma olo, joten mä en osannut olla millään tavalla vakavissani kuvien suhteen. 8 kiloa pois tästä kropasta, ni olen häpi kiitoooss. No, mä olen laihtunut kaksi kiloa pelkästään Kuopiossa asumalla.

Tähän loppuun vielä pari gifiä Vilun ja meitin meduusatanssista. Huomenna tulee sitten lisää juttua ja kuvia, joissa näkyy meidän "vakavamielisten kuvausten" todellinen meininki.

I came home from Varkaus a few hours ago. Me and my folks had dinner at Golden Rax and I was looking as hot as a cancer patient. Doing my hair and putting make up on just wasn't my thing today.

I promised to post pictures from my little trip to Varkaus and here they are. There's only a few of them 'cause I felt crap that day and the pictures of me weren't that good because of that. Sorry. D: I'll post more pictures tomorrow and show you how our little photoshoot actually was. :------) Hope you like the gifs of me and Vilu doing da jellyfish dance!

Nakkisormet löytyy, mut jedivoimii ei oo.

2010-08-25T22:46:00.000+03:00

Tulinpa vaan ilmoittelemaan, että läjä kuvia ja tarinaa mun pieneltä Varkaus-visiitiltä ilmestyy Kinkkikseen, kunhan mä palailen Kuopioon. :----)

Just stopping by to tell you that when I'm back to Kuopio, I'll post a bunch of pictures and other stuff from my little trip to Varkaus!

New layout almost ready!!!!

2010-08-23T02:46:00.000+03:00

Nyt mä aion ottaa tauon ja kuolla rauhassa. Uudesta leiskasta puuttuu vain pari pientä juttua, jotka mä voin lisätä joskus myöhemmin. Toivottavasti tyksitte, sillä koko shaiban takana on koko päivä koneella istumista pikaista kauppareissua lukuunottamatta.

Mukana tulleisiin uudistuksiin kuuluu sivupalkissa olevat kuusi pääkategoriaa, joihin mä pyrin postaukset laittamaan ja samalla myös vähentämään tagien määrää. Kuten näkyy myös palstatila on leventynyt, koska edellinen oli liian kapea. Entisen leiskan kapeutta pahoittelen suuresti, mutta syy löytyy mun läppäristä, jossa on melko pieni näyttö. Nyt mun blogin kirjoitustila ja sivupalkki täyttää lähes koko näytön. :-----D Mä myös poistin ylimääräistä sälää sivupalkista, jotta se olisi vähän selkeämpi.

Ensimerkinnästä lähtien Kinkkiksen merkinnöissä tulee olemaan myös englanninkielinen tiivistelmä, koska mä olen saanut kuulla, että mulla on myös ulkomaalaisia lukijoita ja mä haluan tehdä Kinkkiksestä mahdollisimman selkeän lukukokemuksen myös heille. :D Musta ei ole ainakaan yhtään kivaa lukea blogia, josta ei ymmärrä mitään, vaan joutuu tyytyä kuvien katselemiseen.

Joten.... Whatcha think? Tykkäättekö? Inhoatteko?

I am the laser gun carryin' milky way master.

2010-08-22T18:34:00.001+03:00

Lupasin, että huonepostaus tulisi seuraavana, joten tässä tämä sitten tulee. Kuvapostaus voitti videopostauksen ihan kuusnolla eli räpsin teille vähän kuvia mun matalasta majastani. Yhteisistä tiloista mä en kehdannut ottaa kuvia, koska ne on aika karut, ainakin toistaiseksi. :D Pahoittelen, jos teksti vaikuttaa vähän pöhköltä ja huonosti kirjoitetulta. Mulla on aivan hirvittävä päänsärky eikä mulla ole päänsärkylääkettä, joten ajatus ei kulje kunnolla. Mutta vinkuminen sikseen siirrytään varsinaiseen aiheeseen.

Eli meitin huone versio 1.0! KLIKKAILKAA KUVIA SUUREMMIKSI, DÄNKS!

(Excuse me näiden kuvien kakkamaisuus. Mä unohdin hienosäätää kontrastien ja valotasapainon kanssa.)

Aloitetaan pienellä yleiskatsauksella mun huoneesta. Nämä eivät nyt kata koko huonetta, mutta mä olin liian laiska korjaamaan ongelmaa ladattuani kuvat koneelle. Ovessa komeilee MUCCun kiertuejuliste vuodelta 2007. Se on tällä hetkellä ainoa juttu, joka koristaa mun huonetta millään tapaa. Tavallaan mä haluaisin lisää sälää seinille, mutta tavallaan en. MUCCun juliste on muuten kahdesta syystä mulle rakas. Kyseisen bändin keikka oli nimittäin eka ja vika oikea keikka, jolla mä olen käynyt Varkauden kämäsiä musatapahtumia lukuunottamatta ja lisäksi Tavastia on onnistuttu typottamaan julkkariin, mikä on mun mielestä tosi ukulia.

Mummolta saatu piianpeili on sijoitettu nyt väliaikaisesti lipaston päälle. Jossain vaiheessa sen tilalle tulee telkkari, jotta mä saan mun PlayStation3:n käyttöön. Mä olin suunnattoman onnellinen tuosta lipastosta, koska mä en yhtään tykkää pitää tavaroitani esillä. Alemmassa kuvassa näkyvään rekkiin, joka on yksi mun lempiasioita tässä huoneessa, on sijoitettu ne tavarat, jotka mä haluan pitää näkyvillä. Toinen lemppari on muuten tuo isompi peili, joka on peräisin mun tädiltä. Tosin olisi kiva, jos sen saisi ripustettua seinälle, mutta vuokranantaja kieltää reikien tekemisen seiniin ja tuo peili on niin painava, ettei se edes pysyisi seinällä.

Sänkypeite ja matto on molemmat väliaikaisia ratkaisuja. Sänkypeitto korvaantuu uudella jo ensiviikolla, matosta en tiedä. Eikä muuten sanaakaan sängyllä makaavista nalleista....... ~~Huomatkaa myös meitin mahtavat pandatohvelit~~

Vähän kuvia mun lipaston sisällöstä. Kahdessa ylimmässä laatikossa on kaikki mun naama-, kynsi- ja tukkasälä (kaikki nuo mennee kauneudenhoito-kategoriaan?) siististi sekasorrossa. Pinkissä muovilootassa mä säilytän kännykänblingaussälät yms., keltaisessa rannekorut ja valkoisessa korvikset ja sormukset.

Laatikko numero kolmosessa, joka esiintyy siis keskimmäisessä kuvassa, mä säilytän mun lehtiä. Ne jopa oikeasti järjestyksessä. Random lehdet, Trendit ja sisustuslehdet omassa läjässä. Mulla on tapana hamstrata lehtiä kivojen kuvien takia. Jos joku muistaa, niin mm. orkideat mun bannerissa on revitty irti jostain Freesoulin kuvastosta.

Loota numero neljässä säilyy sitten kaikki mun piirustussälä. Ei siitä sitten sen enempää. :D Loppuja laatikoita en vaivaudu esittelemään, sillä en usko, että kukaan jaksaa kiinnostua mun säälittävän pienestä petivaatekokoelmasta ja laatikosta, joka on omistettu johdoille ja papereille, joita mä en saisi hävittää...

Datiksen työpaikka, joka soittaa mun uudelleen löydettyä rakkautta N.E.R.D:iä. :3 Samalla näkyy myös vilaus mun väliaikaisista verhoista. Työpöydän kätköissä mä säilytän todella epäkiinnostavaa sälää eli koulukirjoja, vihkoja, Promarkereita yms. Sivulta löytyy myös pari hyllyä, jotka mä olen ottanut käyttöön mun meikkipussin ja hiustenmuotoilulaitteita sisältävän korin säilytyspaikkana. Mä olin suuresti järkyttynyt nähdessäni millaiseen kuntoon mun pikkusisko on saanut mun vanhan koulupöydän. Raukka on ottanut osumaa mm. kynsilakalta ja tusseilta ja joku älykääpiö on myös polttanut pöydän kantta. Jäljen voikin bongata vasemmasta alareunasta. Ajateltiin äiskän ja mummon kanssa vähän kunnostaa tätä kantta. Katsotaan sitten tulevaisuudessa millaisen pöydän mä hankin tätä korvaamaan. Ikea Kuopioon kiitooooss. :--------)

Kuten mä jo sanoin, rekistä löytyy kaikki tavara, jonka mä haluan pitää esillä. Näihin tavaroihin lukeutuu siis tukka- ja naamasälä, jota mä käytän päivittäin. Nämä löytyy rekin ylähyllyltä. Toisella hyllyllä on mun lempilevyt ja oikeastaan ainoat DVD:t, jotka on vain ja ainoastaan mun. :-----D Mä en viitsinyt ottaa ja tuoda mm. kaikkia Potter-leffoja, koska kakkosleffaa lukuunottamatta kaikki osat on perheen yhteisiä. Levyjä pitää pystyssä mun terrakottasotilas, joka tuli kummisedän mukana Kiinasta. Etualalla könöttävä sininen möykky on iskän tuoma kivi Afghanistanista. Mä nimesin sen maapallokiveksi sen värityksen mukaan. >________> Samalta hyllyltä voi myös bongata yhden ukuleimmista koriste-esineistä ikinä, mun siilirasian, jonka mä kaivoin penskana jostain meidän vanhan mökin kätköistä.

Kolmannelle hyllylle mä läjäsin kaikki tuoksut, jotka mä omistan. Puteleitten takana on vintage-tyyppinen peltirasia, jossa mä säilytän kaulakorujani. Neljännellä hyllyllä mä pidän pinneillä, hainhampailla, yms. hiustavaroilla täytettyä laatikkoa ja hehtaarimukia, joka toimii väliaikaisesti niittisäilönä ja telineenä mun kynsiviiloille.

Alimmassa kuvassa näkyy sitten alin hylly, johon mä survoin laatikon, joka on täytetty mun lempimangoilla. Ekassa kuvassa sängyltä bongatut pehmonallet jatkuu myös täällä...... Jos joku haluaa voittaa meitin sydämen, niin siitä vaan ostelemaan pehmonalleja. Bonusta saa, jos ostaa pandoja tavisnallejen sijaan.

Rekin alaosasta löytyy myös mun lempikorot. Etuoikealla nököttää mun uusimmat korot, joita mä en huonolla tuurilla pääse käyttämään ennen kuin ensi kesänä. FML.

Viimeisenä on mun vaatekaappi, jonka mä olin jättää käsittelemättä kokonaan, mutta ajattelin sisällyttää sen sittenkin tähän. Vaatekaappi on siis sängyn jalkopäässä ja se näyttää ihan hirveältä. :---------D Vasemmalla olevasta hyllyköstä ylimmästä hyllystä alkaen vaatteet löytyy seuraavassa järjestyksessä: Vaatteet, joita mä en käytä (vielä), lyhythihaiset paidat, farkut/muut alaosat, pitkähihaiset yläosat, zibausvaatteet ja alusvaatteet&sukat. Henkarikaappiin mä olen survonut kengät, vyöt, takit ja muun sälän. Ovessa roikkuu mun viimeisin zibausvaatekerta.

Pitkä postaus. Toivottavasti jaksoitte lukea. :-----D Iso kiitos muuten kaikille, jotka kommentoi edelliseen merkintään, saitte mut todella hyvälle tuulelle! Jatkakaa vain samaan tahtiin. :) Sain myös ideoita postauksiin, jotka pidän korvan takana ja yritän toteuttaa ne tässä piakkoin!

Tässä postausta kirjoitellessani mä olen työstänyt myös Kinkkiksen uutta ulkoasua, joka tulee ulos tässä viikon sisällä, riippuu siitä milloin mä palailen Varkaudesta tänne Kuopioon. CYA!

And now your opponent, he wears your gloves.

2010-08-19T21:27:00.002+03:00

Pahoittelen kauheeta laatua ja pätkivää ääntä, jonka takia mä lisäsinkin tekstitykset. ~~Älä selitä, kun todellinen syy on sun hirvee sössötys, josta ei saa selvää~~ Mun webkamera on peestä. D: Jostain syystä mä en saa tekstejä näkymään täällä blogin puolella, joten pliis, käykää katsomassa Youtuben puolella, niin saatte puheestakin selvää, koska loppupuoli pätkii kovasti. (Ja jos joku haluaa neuvoa miten mä saan tekstit näkymään myös upotetussa videossa, olisitko kiva ja sivistäisit hölmöä.)

Kinkkis tulee saamaan myös uuden ulkoasun joku kaunis päivä ja sen mukana tulee pari pientä uudistusta, mutta niistä ei sitten sen enempää. :3

Weheartit, weloveit, wewantit.

2010-08-06T10:00:00.002+03:00

We ♥ it on mahtava paikka, jossa mulla vierähtää hyvinkin herkästi tunti pari kuvia ihastellessa. Tästä syystä mä heitänkin kehiin We ♥ it memen, jonka mä näin pyörivän Tumblrissa.

The hair you would die for?

Your dream place to live?

Clothes you would like to wear?

The way you would like to spend most of your days?

Things you would like to have?

Person you would love to look like?

Dear ladies, boys and ladyboys.

2010-08-06T01:13:00.001+03:00

Mä rakastin pienenä sitä, miten ennen koulujen alkua äiti antoi meille henkkamaukan kuvaston, josta me saatiin valita uudet vaatteet ekaa koulupäivää varten. Jos ei tilattu H&M:ltä, koko porukka hyppäsi autoon ja me huristeltiin Kuopioon koko porukka. Lisäksi ostettiin aina uudet kynät ja kumit, tuoksukumit oli tosi kova sana, kun mä olin ala-asteella. Uuden lukuvuoden aloittaminen oli paljon mukavampaa ja jännempää, kun päällä oli ihan uudet vaatteet, joita ei saanut käyttää ennen ekaa koulupäivää, ja repussa oli uudet hienot koulutarvikkeet ja mahdollisesti uusi tarravihko. :D

Yläasteella ja lukiossa nuo tarravihkot ja tuoksukumit vähän jäi, mutta perinne uudesta asukokonaisuudesta jäi. Sama jatkuu edelleen, tosin tästä lähtien mä itse kustannan ostokseni. Äiti teki eilen tilausta mun pikkusiskolle ja -veljelle, joten mä innostuin itsekin tilaamaan jotain päällepantavaa. Joten behold, the kuvakollaasi from Hell!

Ei mitään kummallista, sanoisin. Vain vaatteita, joita on suhteellisen helppo yhdistellä niinäkin aamuina, jolloin aika ei riitä vaatteiden ajattelemiseen. Huppari ja 3/4 hihainen paita tuomaan vähän väriä mun ah, niin tummaan vaatekaappiin. Mä yritän kovasti päästä yli mustan rankasta käytöstä, vaikka mä kyseistä väriä rakastankin enemmän kuin mitään muuta väriä. Eikä musta ole edes väri, jotkut sanoo. Kengät, koska mä katselin noita haikeana aikaisemmin raaskimatta ostaa ja nyt mä bongasin ne alennuksesta. Hattu, koska mun musta pörröfedora on pörröinen. Jakku, koska mun military-jakku dumppasi napin vasemman puoleisesta epoletista jonnekin päin Kuopiota. Valkoinen hihaton, koska no... mulla ei ole valkoista hihatonta ja se on aika perus juttuja, joita pitäisi omistaa.

Pitäisi myös ostaa uusi koululaukku, koska mun vanha koulu-/baari-/matka-/edustuslaukku vetelee viimeisiään enkä mä kehtaa enää kulkea laukun kanssa, jota on korjailtu jo pariin otteeseen mustalla tinnerillä........ >______> Tämän mä ajattelin hoitaa Kuopiossa, josta mä uskon löytäväni edes jonkin tapaisen laukkuhässäkän. Pitäisi myös tilata pinkka pidennyksiä, mutta mun vakipaikasta ne saa sellaiseen hintaan, joka ei itketä opiskelijabudjetillakaan. Ainakin tähän mä luotan... Jos hinnat on muuttuneet, niin kiroan kovasti ja kärvistelen näillä, kunnes kärsin ostaa uudet.

Huomenna on ohjelmassa mökkibileet Vilun kämpillä, joten varautukaa kuviin kahdesta riemuidiootista koiravahteina. Pitäisi myös hinata peräpuolensa labraan hoitajien armoille. Sairaalassa vierailu on aina yhtä hauskaa.

...not.

edit://

Huppista heijaa, näyttää 10 000 kävijääkin pasahtaneen rikki tässä parin päivän sisällä. Kiitoksia visiiteistä, tulkaa toki toistekin!

Monkee magic.

2010-07-31T21:55:00.000+03:00

Löydettyäni uusimman Trendin pikkusiskoni hallusta (mä luulin ihan oikeasti, ettei se lehti tule mulle ikinä, vaikka se oli pyörinyt koko ajan siskolla! D:) mä bongasin sieltä yhden jutun, joka sai mut nostalgiselle tuulelle. Jutussa nimittäin puhuttiin muoti-ilmiöiden uusiutumisesta, mikä herätti ajatuksen, joka oli käväissyt mun mielessä pari päivää takaperin.
Kaikki muistaa ysäreitten läskipohjakengät, tamagochit ja diskot, joissa varsinkin mun ikäiset nappulat juoksi ahkeraan kimalteet naamassa, hiukset krepattuina. Myös South Park oli tosi in penskojen joukossa ja kaikilla tytöillä oli ihan pakko olla leveälahkeiset farkut. Mä muistan myös sen, millaiset määrät rispektiä ja ihailua sai ~~ala-asteella~~, kun värjäsi hiuksensa ~~kevytsävytteellä~~ punaisiksi tai hankki pään täydeltä pikkulettejä. Instant respect guaranteed. Tarrojen vaihtaminen oli myös tosi kova juttu. Mä omistin itsekin jokusen tarravihkon, joista vaihdeltiin kavereiden kanssa tarroja välitunneilla.

Läskipohjakengät... Niitä mä rakastin niin suurella intohimolla, enkä ~~onneksi~~ koskaan löytänyt tarpeeksi korkeita. Mä muistan katsoneeni kateellisena eräänkin typyn kenkiä, jotka oli vähintään 15 cm korkeat. Läskipohjakenkien lisäksi mä kuuluin niihin, jotka värjäsivät hiuksensa punaisiksi, kreppasivat hiuksensa ja hankkivat päänsä täyteen pikkulettejä. South Parkista mä en tykännyt vielä sen kulta-aikana, mutta mä katsoin Jyrkiä! Muistaako kukaan kolmosella pyörinyttä musaohjelmaa nimeltä Jyrki? :---D

90-luvulla joka kakaralla piti olla Tamagochi ja Sonic oli ainakin mun lapsuudessa tosi iso juttu. Sitä pelattiin kavereilla ja serkuilla lähes poikkeuksetta. Sitten serkut sai Nintendo 64:n ja Sonic vaihtui Super Mario 64:een. Mä hakkasin myös kasibittistä Nintendoa mummolassa siitä asti, kun ohjain alkoi pysyä kädessä. Konsoli toimii edelleen ja odottaa mun kaapissa televisiota, jotta mä pääsisin pelaamaan. PlayStationin ekasta versiosta en ole ihan varma. Sitä meillä ei tainnut olla vielä 90-luvun aikana, mutta serkuilla oli ja se oli tosi cool.

Tuleeko mieleen muita suosittuja juttuja 90-luvulta? Kertokaa pois. Mä nimittäin haluan ne muistiin.

Koko tämä nostalgiaryöppy pisti mut miettimään, että mitä meille jää käteen, say... 2000-2010-luvulta? Mitä suosittuja ilmiöitä me muistellaan samalla tavalla kuin meidän äiskä ja iskä nyt? Kun me nyt pyöritellään päätämme 90-luvun leveälahkeisille farkuille ja napapaidoille ja kauhistellaan niitä ennen niin ihania läskipohjakenkiä, mitkä on tulevaisuudessa ne jutut, joita me muistellaan naureskellen tai kaiholla ja mitkä jutut me tahdotaan ehdottomasti haudata menneisyyteen hirvittävinä tyylimokina, jotka vielä tällä hetkellä on niin in?

Meidän pihalla seisoo vekotin, jonka mä tulen muistamaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kovimpana juttuna: trampoliini. Siis ihan oikeasti. Lähes jokaisen pihasta löytyy trampoliini, mikäli tilaa vain riittää. Varmaan 90%:lla mun kavereista on trampoliini. Meidän jokaisella naapurilla, joilla on lapsia, on trampoliini. Mikä lienee ensivuosikymmenen trampoliini, sitä en tiedä.

Tuli muuten mieleen toinenkin viimeaikojen hittituote, joka löytyy myös itseltä. Just face it, kohta joka helvetin teinillä on järjestelmäkamera. Nimim. Helvetin teini, jolla on järjestelmäkamera.

Ihan nostalgian vuoksi vähän Spaissareita. Aaaa mun korvat vuotaa vuotaa verta ja aivot valuu nenästä. :--------------D

Tulipas tylsän näköinen postaus ilman kuvia, mutta anti olla!

Hello, my name is Nitpicker Fucktard.

2010-07-31T02:45:00.001+03:00

Tämä onkin sitten postaus sarjassamme ei mitään sanottavaa, mutta tekee mieli kirjoittaa merkintä. Mulla on oikeasti ollut ihan hillitön hinku kirjoittaa merkintä jos toinenkin, mutta mulla ei ole tällä hetkellä mitään, mistä kirjoittaa. Ei mulla kyllä ole ollut aikaakaan minkään näköisille postauksille, kun nyt on kaikenlaisia papereita täytettävänä ja toimitettavana, tavarat pitää pakata, pyykkiä pitää pestä yms. Mulla on myös pari ompeluprojektia, jotka mä haluaisin saada hoidetuksi ennen muuttoa. Mua ihan ällöttää ajatella, miten mun pitää purkaa kaikki laatikot ja etsiä paikka kaikille tavaroille, kun mä olen saanut siirrettyä omaisuuteni Kuopioon.

Niin siis mä kävin siellä Kuopiossa tiistaina katsomassa niitä kämppiä, joista puhuin edellisessä postauksessa. Toinen oli kahden hengen solu ja toinen oli solu neljälle. Käytiin ensin tarkistamassa neljän hengen kämppä, joka oli tosi hyvä! Se oli siisti ja kylppäri ja mun huone oli just rempattu. Ihan erilainen verrattuna siihen kissakämppään, jossa oli rempattu... joskus ja no... Jätänpä dissaamisen tähän. Ajateltiin käydä ihan uteliaisuuttamme vilkaisemassa sitä kahden hengen soluakin, vaikka asuntoesittelijä varoitteli kämpän kunnosta, sinne oli annettu siivousmääräys juuri edeltävänä päivänä.
...Ja just siltä se asunto näyttikin. Oli sanomattakin selvää, että mä otin ensimmäisen vaihtoehdon mieluummin. Mun pää leviäisi kämpässä, jossa ei ole tilaa kävellä, kokata tai yleensäkään syödä.

Mä nyt lätkin satunnaisia kuvia itsestäni, kun mulla ei ole kummoisia kuviakaan johtuen kiireistä ja seuran puutteesta. Myös tuskastuttavan kuumalla kelillä on osaa asiaan. Viime aikoina ei ole käynyt mielessäkään meikata paria kerrosta ripsaria ja kulmakynää enempää ja hiukset on lähes poikkeuksetta mytätty nutturalle mahd. korkealle pään päälle. Pitkät hiukset osaa olla niin rasittavat kesällä. Yhtä hyvin voisi kulkea karvahattu päässä.

Hirveään helteeseen tuli tosin hiukan helpotusta viime yönä. Mä en ole eläissäni nähnyt niin järjetöntä ukkosmyrskyä. Havahduin siihen, kun ulkona tuuli niin kovaa, että seinät päästi pelottavaa ratinaa ja tuntui valehtelematta siltä, että katto voisi ihan hyvin lähteä lentoon. Seuraavana mä istuinkin keittiössä hämmästellen ja ihastellen sitä, miten kirkkaita ja isoja salamoita välähteli taivaalla niin tiheään tahtiin, ettei niitä pystynyt laskemaan sekoamatta. Tuuli oli ihan tajuton. Puut oli viittä vaille vaakatasossa meidän takapihalla. Jyrinän ja sateen puute mua jäi vain kummastuttamaan. Tuuli oli hillitön ja salamat valaisi koko metsän kuin keskellä päivää, mutta jyrinä oli ihan mitätöntä verrattuna kaikkeen siihen myrskyämiseen. No, näinpähän elämäni upeimman ukkosen ja valvoin sen takia liian pitkälle yöhön ja heräsin sen tuloksena puoli kahdelta päivällä. (Y)

Kun mä kerran lopetin työni agenttioravatoimistossa, mun täytyy myös etsiä töitä Kuopiosta. Mä haluan ansaita vähän lisää opintotuen lisäksi, jottei tarvitse elää ihan kituuttamalla. Olisi ihan jees saada vähän rahaa säästöönkin.

Säästöstä puheen ollen, mä alan hiljalleen turhautua klipsipidennyksiin ja haaveilen hiukan kestävämpien pidennysten perään ennen kuin mun omat hiukset on tarpeeksi pitkät tyydyttämään mun karvanhimoni. Se vain vaatii juuri sitä säästämistä eikä opintotuesta jää paljoa säästettävää. Jos se työpaikka löytyy, ryhdyn pistämään rahaa syrjään ja utelemaan kampaajilta hiusystävällisintä ja opiskelijabudjettiin sopivaa pidennyssysteemiä. Huoltokäynteihinkään kun ei saisi upota liikaa euroja.

On se ihanaa olla nätti. ♥ ...Not. Mun pitäisi keksiä miten asetella nämä ah, niin muuntelukykyiset pidennykseni, että mä voisin toteuttaa tuollaisen hiustyylin. Tosin ensi kerralla mä voisin jättää hiukan hiusta tuohon eteen naamalle roikkumaan.

Enihööz, enihööz. Mun olisi parasta suunnata nukkumaan, että mä jaksan herätä vähän aikaisemmin huomenna ja jatkaa ompelua/pakkaamista. Kommentoikaahan, ihmiset!

Your IQ is too high.

2010-07-26T12:44:00.001+03:00

Heissan, se olen taas mä ja mä tuon teille läjän kuvia siitä, mikä on vienyt mun aikaa viimeaikoina laiskottelun ja Supernaturalin ykköskauden lisäksi.

Mä päätin ryhtyä jatkamaan mun töitä, jotka on maanneet keskeneräisinä mun kansiossa parhaillaan kolme vuotta. Tuossa yksi työ, joka on mulla juuri nyt työn alla. Mun kärsivällisyys ei tosin ole sitä huippuluokkaa, joten saa nähdä saanko mä kaikkia töitä vieläkään valmiiksi.

Asnna täytti ysitoist wee, joten mä kävin tietysti juhlimassa sitä. Tosin yksi aggressiivinen seksiankka puuttui. :( Tässäpä teille pähkinä: Kuvassa on yksi humalainen ja yksi muuten vaan idiotismia harrastava seksiankka, kumpi on kumpi? Nyt mä vaan toivon, ettei Asnna pahoinpitele mua tästä hyvästä. Mä luulen, että se sanoo vaan perkele ja pussaa. :( ♥

Anki ja sienipipo.

Mä en tiedä oletteko te jo huomanneet, mutta aggressiivisilla seksiankoilla on tietyt vaatimukset jäseniensä suhteen ja yksi niistä on tarpeeksi matala älykkyysosamäärä. Liian älykkäitä ei päästetä seksiankkoihin. Nipa yritti laskeutua meidän tasolle, mutta jäi hiukan liian korkealle. Nipa =/= Seksiankka. Sitä paitsi mä epäilen, että se olisi yrittänyt käyttää tuota antennia Aggressiivisten Seksiankkojen toiminnan vakoiluun. Ennakointi kannattaa, ankat!

Supernaturalia katsoessa voi laittaa kynsiä ~~ja feilata~~. Musta alkaa tuntua, että mun pitää omistaa postaus Supernaturalille...... Enihööz. Oli ihan jees löytää täydellinen mintunvihreä kynsilakka Varkauden shaibavalikoimasta.

Jatkamme Asnnan synttäreillä ja kiusallisilla posetuksilla. Mua ärsytti suunnattomasti mun vuotavat silmät, jotka levitti meikit mun oikeasta silmästä. Hurraa-huuto siitepölyallergialle ja tsilleen.

Mä myös kävin tarkastamassa mun kämpän Kuopiossa ja jouduin toteamaan, että mä tarvitsen toisen kämpän, koska mun kämppiksellä on kissa. Sääntöjen mukaan joko kissa tai kissallinen muuttaa, mutta mä onnellisena kissa-allergikkona vetäisin raskaan sarjan allergialääkkeitä hengenahdistuksista ja turvonneesta lärvistä kärsien vielä puolikin vuotta kissan lähdön jälkeen, siis vähintään puolen vuoden verran. Tänään tuli puhelu kahdesta uudesta kämpästä, joita käydään katsomassa. Toitte siellä ei ole kissoja si. AAaa mä haluan jo Kuopioon ja jättää tämän paskakaupungin menneisyyteen. Mua ei ole tarkoitettu asumaan pikkukylissä.

Helvettikin taisi jäätyä tuossa pari päivää sitten, sillä mä katsoin nelijaksoisen kortsudraaman nimeltä If In Love... Like Them (aka Perhaps Love), joka menee siis genreen romantiikka, joka on siis mun eniten ällöämä viihteen kategoria. Tätä mä en tajunnut ennen kuin mä olin katsonut kaikki neljä jaksoa ja itkenyt silmät päästäni. Mä syytän Youtubea ja Lee Dong Gunia kaikesta. Suntuutti nimittäin suositteli mulle tätä biisiä. Tarkistin sen ja bongasin jonkun pölähtäneen korealaisen miehen, joka muistutti mua kummasti Oldboyn Oh Dae-Susta...

...Niin, siis Lee Dong Gunin (mä olen ihan pulassa näiden korealaisten nimien kanssa. D:) esittämä Jung Tae vetosi muhun näyttämällä puusta pudonneelta pöllönpoikaselta ja lisäksi mä luulin huomanneeni viittauksia gangstereihin, joten mä ajattelin katsoa mistä sarjassa on kyse.

Draaman onneksi siinä on vain neljä jaksoa ja juoni on loppujen lopuksi aika jepa. Eikä unohdeta gangstereita ja pölähtäneitä miehiä, köh köh! Sanokaa mitä sanotte, mutta Jung Tae = nuorempi Oh Dae-Su. Homman juonihan menee kutakuinkin niin, että draaman keskipisteinä on debytoiva laulaja Lee Na/Ina ja gangstereiden kanssa häsläävä tyhjäntoimittaja Jung Tae. ~~Ja mä olen edelleen ihan hukassa näiden korealaisten nimien kanssa~~ Ina pökrää ennen debyyttiesiintymistään, joutuu sairaalaan ja saa kuulla sairastavansa leukemiaa. Jung Tae löytyy romahtaneen tavaratalon raunioista, joutuu sairaalaan ja saa kuulla olevansa viittä vaille kuolemaisillaan aivokasvaimeen. Lisäksi se on kaulaansa myöten kusessa jonkun duden pöllittyä rahat, jotka gansterit olivat antaneet Jung Taen huostaan. Ina ja Jung Tae karkaavat sairaalasta yhteistuumin ja suuntaavat ~~byrsityllä autolla~~ Jung Taen entiseen kotikaupunkiin. Molemmat elelee siellä jonkin aikaa, tappelee, rakastuu ja DUN DUUNNNN! Traaginen loppu.... Jota mä en paljasta. Menkää, nähkää ja itkekää. Draama löytyy mysojusta nimellä if in love like them ja löisin vaikka vetoa, että Suntuutinkin valikoimasta löytyy tuota Helvetin Jäädyttäjää juuri sen neljän jakson verran.

And now, if you excuse me, mun täytyy lunastaa miehuuteni takaisin katsomalla Supernaturalin ykköskausi loppuun, imitoimalla Castielin sosiaalisesti taitamatonta persoonaa ja lipsynccaamalla Eye of the tiger koreografioiden kera.